Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Lausunnot

​​Kemianteollisuus ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi​

lausunnot
Asian tausta ja valmistelu 

Kemianteollisuus ry kiittää kansallisen toimeenpanon valmistelun sidosryhmäyhteistyöstä. Kemianteollisuus ry huomauttaa, että osa kuulluista sidosryhmistä näyttäisi puuttuvan hallituksen esityksen kohdasta Hallituksen esityksen valmistelu, jossa mainitaan toimeenpanon valmistelussa kuullut sidosryhmien edustajat.  

Kemianteollisuus ry pitää yhdyskuntajätevesidirektiivin tavoitteita ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi tärkeinä. Kemianteollisuudelle keskeistä on kansallisen täytäntöönpanon oikeasuhtaisuus, riskiperusteisuus, kustannustehokkuus ja ennakoitavuus. 

Nyt lausunnolla oleva esitys on direktiivin kansallisen täytäntöönpanon ensimmäinen osa. Kemianteollisuus ry korostaa, että esitys sisältää soveltamisalaa, tietopohjaa ja myöhempien velvoitteiden kohdentumista koskevia ratkaisuja, joilla voi olla olennainen merkitys direktiivin myöhemmässä täytäntöönpanossa. Tällaisia ovat erityisesti mikroepäpuhtauden määritelmä, direktiivitaajaman määritelmä, sekä mikroepäpuhtauksille herkkien alueiden määrittäminen. Kemianteollisuus ry:n lausunto keskittyy näihin aiheisiin.  

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa varmistetaan uuden sääntelyn johdonmukaisuus suhteessa voimassa olevaan ympäristönsuojelulainsäädäntöön, vesienhoidon ja merenhoidon sääntelyyn, vesihuoltolainsäädäntöön, teollisuuspäästösääntelyyn, kemikaali- ja tuotesääntelyyn. Sääntelyn päällekkäisyyksiä ja tulkintaepäselvyyksiä tulee välttää ja on varmistettava, ettei toimeenpano johda ristiriitaisiin vaatimuksiin tai synnytä kaksoissääntelyä päästöjen hallintaan. Samoin nykyisten käytäntöjen ennakoitavuus on teollisen toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää, esimerkiksi toiminnanharjoittajien ja vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa teollisuusjätevesien johtamisesta yhdyskuntajätevesipuhdistamoille.  

Vaikutukset – taloudelliset vaikutukset 

Kemianteollisuus ry katsoo, että vaikutusten arvioinnissa tulisi tunnistaa nykyistä selvemmin esityksen vaikutukset yrityksiin, erityisesti teollisiin toimijoihin. Vaikka esitys ei vielä sisällä direktiivin kaikkia yrityksille taloudellisesti merkittävimpiä suoria velvoitteita, se luo sääntelykehikkoa, jonka perusteella myöhemmät vaatimukset voivat kohdentua. Kemianteollisuus ry katsoo, että esityksen yritysvaikutusten arviointi on nykyisessä muodossaan liian suppea ja että sitä tulisi täydentää.   

Asian tausta ja valmistelu 

Kemianteollisuus ry kiittää kansallisen toimeenpanon valmistelun sidosryhmäyhteistyöstä. Kemianteollisuus ry huomauttaa, että osa kuulluista sidosryhmistä näyttäisi puuttuvan hallituksen esityksen kohdasta Hallituksen esityksen valmistelu, jossa mainitaan toimeenpanon valmistelussa kuullut sidosryhmien edustajat.  

Kemianteollisuus ry pitää yhdyskuntajätevesidirektiivin tavoitteita ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi tärkeinä. Kemianteollisuudelle keskeistä on kansallisen täytäntöönpanon oikeasuhtaisuus, riskiperusteisuus, kustannustehokkuus ja ennakoitavuus. 

Nyt lausunnolla oleva esitys on direktiivin kansallisen täytäntöönpanon ensimmäinen osa. Kemianteollisuus ry korostaa, että esitys sisältää soveltamisalaa, tietopohjaa ja myöhempien velvoitteiden kohdentumista koskevia ratkaisuja, joilla voi olla olennainen merkitys direktiivin myöhemmässä täytäntöönpanossa. Tällaisia ovat erityisesti mikroepäpuhtauden määritelmä, direktiivitaajaman määritelmä, sekä mikroepäpuhtauksille herkkien alueiden määrittäminen. Kemianteollisuus ry:n lausunto keskittyy näihin aiheisiin.  

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa varmistetaan uuden sääntelyn johdonmukaisuus suhteessa voimassa olevaan ympäristönsuojelulainsäädäntöön, vesienhoidon ja merenhoidon sääntelyyn, vesihuoltolainsäädäntöön, teollisuuspäästösääntelyyn, kemikaali- ja tuotesääntelyyn. Sääntelyn päällekkäisyyksiä ja tulkintaepäselvyyksiä tulee välttää ja on varmistettava, ettei toimeenpano johda ristiriitaisiin vaatimuksiin tai synnytä kaksoissääntelyä päästöjen hallintaan. Samoin nykyisten käytäntöjen ennakoitavuus on teollisen toiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää, esimerkiksi toiminnanharjoittajien ja vesihuoltolaitosten välisissä sopimuksissa teollisuusjätevesien johtamisesta yhdyskuntajätevesipuhdistamoille.  

Vaikutukset – taloudelliset vaikutukset 

Kemianteollisuus ry katsoo, että vaikutusten arvioinnissa tulisi tunnistaa nykyistä selvemmin esityksen vaikutukset yrityksiin, erityisesti teollisiin toimijoihin. Vaikka esitys ei vielä sisällä direktiivin kaikkia yrityksille taloudellisesti merkittävimpiä suoria velvoitteita, se luo sääntelykehikkoa, jonka perusteella myöhemmät vaatimukset voivat kohdentua. Kemianteollisuus ry katsoo, että esityksen yritysvaikutusten arviointi on nykyisessä muodossaan liian suppea ja että sitä tulisi täydentää.  

Erityisesti mikroepäpuhtauden määrittelyllä, direktiivitaajaman määrittelyllä, mikroepäpuhtauksille herkkien alueiden tunnistamisella ja riskinarvioinnilla voi olla merkitystä sen kannalta, missä ja millä perusteella myöhemmät käsittelyvaatimukset sekä niihin liittyvät kustannukset konkretisoituvat. Tämän vuoksi esitystä tulee arvioida myös suhteessa myöhemmin valmisteltavaan täytäntöönpanokokonaisuuteen. 

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että viranomaiset tunnistavat jo tässä vaiheessa sääntelyn mahdolliset vaikutukset teollisuuden toimintaympäristöön, jätevesimaksuihin, teollisuusjätevesisopimuksiin, investointiedellytyksiin, hallinnolliseen taakkaan ja toimialojen kilpailukykyyn. Erityisesti tärkeää on, että direktiivin 8 ja 9 artiklojen ja niihin liittyvien pykälien osalta arvioidaan kattavasti vaikutukset yritysten kilpailukykyyn, investointiedellytyksiin, toimitusketjuihin, huoltovarmuuteen, tuotteiden saatavuuteen, kuluttajahintoihin ja hallinnolliseen taakkaan. 

Laajennetun tuottajavastuun osalta Kemianteollisuus ry korostaa, että kustannusvastuun tulee perustua aiheuttamisperiaatteeseen, todelliseen kuormitusosuuteen, tieteellisesti kestävään, relevanttiin tietopohjaan sekä EU-tasolla mahdollisimman yhdenmukaiseen ja läpinäkyvään malliin. Kansallisessa täytäntöönpanossa ei tule tehdä ratkaisuja, jotka johtaisivat yrityksille kohtuuttomiin, ennakoimattomiin tai puutteelliseen tietopohjaan perustuviin kustannuksiin. 

Ympäristövaikutukset 

Kemianteollisuus ry pitää direktiivin ympäristötavoitteita kannatettavina. Vesien hyvän tilan edistäminen, ravinnekuormituksen vähentäminen, mikroepäpuhtauksien hallinta ja hulevesien parempi hallinta ovat tärkeitä tavoitteita. Näiden saavuttamiseksi asetettavien toimien tulee perustua todelliseen riskiin, riittävään tietopohjaan ja kustannustehokkaaseen kohdentamiseen.  

Pykäläluonnokset ja niiden yksityiskohtaiset perustelut 

110 g § Määritelmät 

Määritelmien tulee olla selkeitä ja soveltamisalaltaan ennakoitavia. Määritelmien soveltamisessa tulee varmistaa, ettei toiminnanharjoittajille synny epäselvää tai päällekkäistä sääntelyä suhteessa ympäristölupiin, teollisuuspäästösääntelyyn, kemikaalisääntelyyn tai vesihuoltolaitosten kanssa tehtäviin sopimuksiin. 

Mikroepäpuhtauden määritelmän osalta Kemianteollisuus ry pitää hyvänä, että määritelmä vastaa direktiivin määritelmää. On kuitenkin huomioitava, että määritelmään ja sen soveltamiseen liittyy runsaasti epävarmuuksia, jotka on selvitettävä ennen täytäntöönpanoa. Määritelmän perusteella on esimerkiksi vaikea osoittaa täsmällisesti, mitkä aineet katsotaan mikroepäpuhtauksiksi. Tämän vuoksi direktiivin 9 artiklan (laajennettu tuottajavastuu) toimeenpanon yhteydessä on tarpeen tarkastella mikroepäpuhtauden määritelmää ja siihen liittyviä epävarmuuksia uudelleen. Määritelmä vaikuttaa suoraan tuottajavastuun laajuuteen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, minkä vuoksi siihen liittyvät tulkintaepävarmuudet on huomioitava. Määritelmän selkeys on keskeistä saastuttaja maksaa – periaatteen soveltamisen toteutumiseksi, koska direktiivin myötä asetettavien taloudellisten velvoitteiden on vastattava täsmällisesti sitä saastumisen astetta, josta toimijat ovat tosiasiallisesti vastuussa. Esimerkiksi pelkkä aineen esiintyminen ei määritelmän mukaisesti ole riittävä mikroepäpuhtauden kriteeri, vaan sen tulee direktiivin mukaan olla pieninäkin pitoisuuksina ympäristölle tai ihmisten terveydelle vaarallinen. Tämän vuoksi määritelmässä viitattuja CLP-asetuksen terveys- ja ympäristövaaraluokkia tulee rajata koskemaan vain tarkoituksen kannalta relevantteja (’asiaankuuluvia’) vaaraluokkia ja arvio tällaisista aineista on tehtävä riskiperusteisesti. Vaaraluokitus yksinään ei ota erityisesti huomioon todellista pitoisuutta. Lisäksi on pystyttävä osoittamaan, päätyykö aine tosiasiallisesti vesiympäristöön ja aiheuttaako se siellä todellisen riskin.   

Mikroepäpuhtauden määritelmän osalta on erityisen tärkeää, että sääntely perustuu luotettavaan tietoon päästölähteistä, aineiden todellisesta esiintymisestä, käyttäytymisestä, vaarallisuudesta ja riskeistä, puhdistusteknologioiden tehokkuudesta sekä eri toimialojen todellisesta osuudesta kokonaiskuormitukseen. Ilman tällaista tietopohjaa on riski, että kustannukset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti ja ympäristöhyöty jää suhteettoman pieneksi aiheutuviin kustannuksiin nähden. Lisäksi tulee huomioida myös analytiikan rajoitteet, kuten määritysrajat ja mittausepävarmuudet, sekä se, ettei kaikkia aineita voida luotettavasti kohdentaa yksittäisiin päästölähteisiin. 

110 i § Ehdotus direktiivitaajamiksi ja 110 j § Menettely ja päätös direktiivitaajamista 

Kemianteollisuus ry kannattaa sitä, että direktiivitaajaman määritelmässä hyödynnetään direktiivin mahdollistama kansallinen liikkumavara täysimääräisesti. Määritelmällä on merkittävä vaikutus siihen, mitkä puhdistamot tulevat direktiivin käsittely- ja tarkkailuvaatimusten piiriin. Esitetty määritelmä tukee sääntelyn kohdentamista alueille, joilla yhdyskuntajätevesien keräämiselle ja käsittelylle on direktiivin tarkoituksen kannalta selkeä peruste. 

Direktiivitaajaman määritelmän soveltamisessa olisi hyvä täsmentää, miten mahdollinen yritystoiminta otetaan huomioon osana taajaman kokonaiskuormitusta ja tiheysarviointia. Pykälässä todetaan, että: “[…] asutuksen kuormitus asukasvastinelukuna ilmaistuna on yritystoimintaan yhdistettynä tai ilman sitä […]”. Määrittelyn tulee olla sellainen, ettei yksittäisten yritystoimintojen sijoittuminen tai kuormitus johda ennakoimattomaan tai oletukseen perustuvaan soveltamisalan laajenemiseen. 

110 m § Käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien johtamista koskeva riskinarviointi, 110 n § Riskinarvioinnin laatiminen ja 110 o § Menettely riskinarvioinnin laatimisessa ja tarkistamisessa 

Kemianteollisuus ry katsoo, että riskinarviointi on toteutettava avoimesti ja riskiperusteisesti. 

Riskinarvioinnin perusteella ei tule automaattisesti kiristää lupaehtoja, laajentaa tarkkailuvelvoitteita tai rajoittaa teollisuus- ja laitosjätevesien vastaanottoa ilman yksityiskohtaista vaikutusarviointia ja toiminnanharjoittajien kuulemista. Erityisesti teollisuusjätevesien vastaanottoon liittyvien mahdollisten toimenpiteiden tulee olla tarkkarajaisia, perusteltuja ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. 

Arvioinnissa tulee erottaa toisistaan mitattu tieto, mallinnus, oletukset ja epävarmuudet.  

110 p § Ehdotus typelle ja fosforille herkistä alueista ja 110 q § Menettely ja päätös typelle ja fosforille herkistä alueista 

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että typelle ja fosforille herkkien alueiden määrittely perustuu ajantasaiseen vesienhoitotietoon, mitattuun kuormitustietoon ja selkeisiin kriteereihin. 

Määrittelymenettelyssä tulee varmistaa, että päätösten perusteet ovat läpinäkyviä ja että sidosryhmillä on mahdollisuus arvioida sekä käytettyjä aineistoja että päätösten mahdollisia vaikutuksia. 

110 r § Ehdotus mikroepäpuhtauksille herkistä alueista ja 110 s § Menettely ja päätös mikroepäpuhtauksille herkistä alueista 

Mikroepäpuhtauksille herkkien alueiden määrittelyn tulee perustua ajantasaiseen, läpinäkyvään tietopohjaan, mitattuun kuormitustietoon ja selkeisiin kriteereihin. 

Kemianteollisuus ry korostaa, että mikroepäpuhtauksille herkkien alueiden määrittelyä ei tule käyttää ennakkoratkaisuna direktiivin 9 artiklan mukaiselle kustannusvastuun kohdentamiselle. Herkkien alueiden määrittely ja laajennetun tuottajavastuun kansallinen toteutus ovat kytköksissä toisiinsa kustannusvaikutusten näkökulmasta, mutta kustannusvastuu tulee ratkaista erillisessä valmistelussa aiheuttamisperiaatteeseen, todelliseen kuormitusosuuteen ja läpinäkyvään laskentamalliin perustuen. 

Kemianteollisuus ry pitää välttämättömänä, että mikroepäpuhtauksien lähteitä, kuormitusosuuksia, aineiden vaarallisuutta, riskiä ja relevanttiutta sekä puhdistusteknologioiden vaikuttavuutta arvioidaan luotettavasti ennen kustannusvastuun lopullista kohdentamista. 

Lue seuraavaksi