Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Uutiset

Kemianteollisuus ry:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Kemianteollisuus rylausunnot
Yleiset huomiot 

Kemianteollisuus ry pitää tärkeänä, että EU:n ympäristörikosdirektiivi (EU) 2024/1203 pannaan kansallisesti täytäntöön asianmukaisesti ja siten, että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia.  
Täytäntöönpanon tulee keskittyä direktiivin velvoitteiden täsmälliseen, selkeään ja johdonmukaiseen toteuttamiseen, ja kansallista lisäsääntelyä tulee välttää ilman erityisen painavia kansallisia perusteita. 

Huomiot rikoslain 48 ja 48 a lukuun ehdotettavista uusista soveltamisalasäännöksistä, jotka koskevat tietyissä tilanteissa luvan nojalla toimimisen rinnastamista ilman lupaa toimimiseen (rikoslain 48 luvun 7 a § ja 48 a luvun 4 b §) 

Pidämme hyvin ongelmallisena uuden soveltamisalasäännöksen sanamuotoa ”taikka sellaisen luvan nojalla, joka ilmeisellä ja olennaisella tavalla rikkoo asiaankuuluvia aineellisoikeudellisia vaatimuksia.” Hallituksen esityksen luonnoksesta ilmenee (sivu 351), että myös myönnetyn luvan nojalla toimiminen voisi olla rangaistavaa, jos lupa itsessään olisi säännöksessä tarkoitetulla tavalla sisällöllisesti epäasianmukainen suhteessa asiaankuuluviin aineellisoikeudellisiin vaatimuksiin. Tältä osin ei ole pohdittu, mikä on uuden soveltamisalasäännöksen suhde rikoslain 4 luvun 2 §:n 3 kohtaan – kieltoerehdys ja viranomaiselta saatu virheellinen neuvo. Jos viranomainen on myöntänyt luvan, niin voiko tällöin tekijä luottaa viranomaiseen ja myönnettyyn lupaan tilanteessa, jossa viranomaista ei ole erehdytetty, lahjottu tai pakotettu. Myönnetty lupa rinnastuu näkemyksemme mukaan viranomaiselta saatuun neuvoon, eikä luvan pyytäjää tule saattaa rikosvastuuseen viranomaisen virheestä. Käytännössä esimerkiksi ennakkoneuvottelussa viranomainen on saattanut neuvoa luvanhakijaa virheellisesti ja tätä myöten haettu ja saatu lupa voi olla joltakin osin virheellinen, mikä ei ole käytännössä erityisen harvinainen tilanne. Vastuu ei voi mitenkään olla yksinomaan lupaa pyytäneellä toiminnanharjoittajalla, vaan myös luvanmyöntämisprosessissa tulee olla luottamuksensuoja, kun luvanhakija on antanut luvan myöntämisen edellyttämät totuudenmukaiset tiedot. 

Yhteisösakon uudistaminen 

Kemianteollisuus ry pitää perusteltuna yhteisösakon tason ajantasaistamista direktiivin edellyttämällä tavalla direktiivin edellyttämässä laajuudessa ympäristörikosten, pakoterikosten ja muiden esitysluonnoksessa erikseen mainittujen rikosten osalta.  Esitysluonnoksessa yhteisösakon asteikkoa korotetaan merkittävästi ja erittäin suurille oikeushenkilöille säädetään liikevaihtoon sidottu enimmäismäärä (enintään 5 % maailmanlaajuisesta liikevaihdosta), euromääräisten asteikkojen ohella.  
Kemianteollisuus ry katsoo, että sääntelyä ja/tai perusteluja tulee täsmentää niin, että seuraamusten määräytyminen ohjautuu johdonmukaisesti rikoksen vakavuuden perusteella eikä jää käytännössä pelkän enimmäistason varaan; tämä parantaa oikeasuhtaisuutta ja ennakoitavuutta. Esitetyn yhteisösakon korottamisen pitää tosin kohdentua vain niiden ympäristörikosten tai muiden esitysluonnoksessa erikseen mainittujen rikosten seuraamukseksi, millä tason korottamista perustellaan ja muilta osin jättää yhteisösakon määrät nykyiselle tasolle.  

 
Huomiot rikoslain 9 luvun 5 §:ään ehdotettavista, yhteisösakon asteikkoa koskevista muutosehdotuksista sekä ehdotuksista pakoterikoksia koskevan yhteisösakon asteikon osalta 

Kemianteollisuus ry vastustaa yhteisösakon tason korottamista esitetyllä tavalla. Yhteisösakon mahdollisen tason korottamisen tulee kohdistua niiden ympäristörikosten, pakoterikosten ja muiden esitysluonnoksessa erikseen mainittujen rikosten seuraamukseksi. Suuri osa Suomessa tuomituista yhteisösakoista, noin 90 %, on tuomittu rikoslain 47 §:n 1 luvun mukaisista työtuvallisuusrikoksista rikoslain 47 luvun 9 §:än perustuen. Kemianteollisuus pitää työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtimista erittäin tärkeänä ja edistettävän asiana ja katsoo, että näihin liittyvien velvoitteiden tahallisesta tai tuottamuksellisesta rikkomisesta tai laiminlyönnistä tuleekin seurata tekoon suhteutettu seuraamus. Yhteisösakon suuruus on nykyisen rikoslain 9 luvun 5 §:n mukaan 850 – 850000 euroa. Tuomittujen yhteisösakkojen suuruus on vaihdellut alkaen muutamista tuhansista euroista enimmillään 180 000 euroon. Usein korvaukset ovat olleet suuruudeltaan joitakin kymmeniä tuhansia euroja tapauksesta riippuen. 

Nykyisenkin asteikon yläpää mahdollistaa huomattavasti korkeammatkin yhteisösakot, mutta tällaisille ei ole oikeuskäytännössä havaittu tarvetta. Kemianteollisuus ry ei voi hyväksyä, että yhteisösakon tasoa korotettaisiin nykyisestä tasosta myös työturvallisuusrikoksien osalta ympäristörikosdirektiiviin tai pakoterikosdirektiiviin perustuen. Tason nostolle myös työturvallisuusrikosten osalta täytyisi olla konkreettinen perusteltu tarve ja tällaista hallituksen esitysluonnoksessa ei tuoda esille millään tavalla. Esitetyssä muodossa myös yhteisösakon minimitason nostaminen tulisi todennäköisesti johtamaan yhteisösakkojen tason korottumiseen myös työtuvallisuusrikosten osalta ilman perusteltua tarvetta siihen. Ylipäätään korottamisesityksen taustalla olevat direktiivit eivät käsittääksemme edellytä yhteisösakon minimimäärän korottamista. Kemianteollisuus ei pidä millään tavalla ongelmallisena, vaikka rikoslaissa olisi määritelty erisuuruiset yhteisösakot eri rikoksista. 

Kemianteollisuus ry pitää muutenkin nykyistä työturvallisuusrikossääntelyä ja yhteisösakkosääntelyä ongelmallisena ja yhtyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:n lausunnossaan esiintuomiin ongelmiin muun muassa rikoslain 47 luvun 1 §:n luonteesta avoimena blankorangaistussäännöksenä yhdistettynä siihen liittyvän mahdolliseen yhteisösakkoseuraamukseen, vaikka rikoksentekijää ei saataisi selville tai muusta syystä tuomittaisi rangaistukseen.  Ongelmallista yhteisösakossa on myös se, että pelkkä työtapaturman sattuminen voi johtaa yhteisösakkoseuraamukseen rikoslain 9 luvun 5 §:n 1 momentissa olevan lauseen “taikka jos sen toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi” johdosta. 

Huomiot ehdotusten pääasiallisten vaikutusten tarkastelusta 

Mitä tulee rikoslain 9 luvun 5 §:ään ehdotettuihin, yhteisösakon asteikkoa koskeviin muutosehdotuksiin, Kemianteollisuus ry toteaa, ettei niiden osalta ole tehty riittävää yritysvaikutusten arviointia. Sivuilla 244–245 esitetty yritysvaikutusten arviointi on vähättelevä ja keskittyy liiaksi ympäristörikoksiin unohtaen vaikutustenarvioinnin muiden, direktiivin kattamattomien rikosten osalta, joita muutokset kuitenkin tulisivat esitetyn yleisen yhteisösakkoasteikon muutosten vuoksi koskemaan. Vaikutustenarviointi ei mielestämme edusta hyvää lainvalmistelukäytäntöä, eikä ole hyväksyttävissä tällaisenaan. 

Yhteenveto 


Kemianteollisuus ry kannattaa direktiivin tavoitteita, mutta katsoo, että mahdollisen rikoslain 9 luvun 5 §:n mukaisen yhteisösakon tason korottamisen tulee kohdistua vain esityksessä kuvattujen rikosten seuraamukseksi. Täytäntöönpanon onnistumiseksi muilta osin esitysluonnosta tulee jatkovalmistelussa selkeyttää siten, että (i) vältetään perusteeton kansallinen lisäsääntely, ja (ii) yhteisösakon määräytyminen ohjautuu oikeasuhtaisesti ja ennakoitavasti. 

Lue seuraavaksi