Euroopan kilpailukykyisin Suomi
Pitkäjänteisellä ja ennakoitavalla teollisuuspolitiikalla takaisin kasvu-uralle
Kemianteollisuus on Suomen talouden ja viennin selkäranka. Suomalaiset kemianteollisuuden yritykset kilpailevat globaaleilla ja geopoliittisesti voimakkaasti muuttuvilla markkinoilla. Siksi Suomi tarvitsee parlamentaarisesti sovitun, hallituskaudet ylittävän teollisuuspolitiikan. Sillä varmistetaan, että Suomi on teollisuudelle hyvä toimintaympäristö suhteessa kilpaileviin maihin. Ennustettava ja johdonmukainen lainsäädäntötyö sekä päätöksenteko ovat yritysten toiminnan ja kilpailukyvyn edellytys. Elinvoimainen kemianteollisuus on koko Suomen yhteinen etu.
1. Investoinnit liikkeelle
- Varmistetaan, että Suomi on olemassa olevalle teollisuudelle kilpailukykyinen toimintaympäristö ja houkutteleva kohde uusille investoinneille. Panostetaan voimakkaasti uusiin teknologioihin ja vahvistetaan teollisuuden toimintaa tukevaa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, satamia sekä raide- ja tieyhteyksiä. Jatketaan luvitusprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista.
- Torjutaan päällekkäistä ja ristiriitaista sääntelyä. Lainsäädännön tulee perustua laadukkaisiin ja kattaviin vaikutustenarviointeihin. Vältetään tarpeetonta lisäsääntelyä eikä kasvateta teollisuuden kustannuksia kotimaisin päätöksin.
- EU-direktiivien toimeenpanossa on käytettävä rohkeasti kansallista harkintaa ja otettava käyttöön direktiivien sallimat joustot suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. EU-lainsäädäntöä työ- ja sosiaaliasioissa ei tule enää yhtään lisätä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on jo toimivat työmarkkinakäytännöt. Jo voimaantulleet työelämää koskevat direktiivit toimeenpannaan minimitasolla.
- Vahvistetaan ennakoivaa EU-vaikuttamista – Suomi kokoaan suuremmaksi vaikuttajaksi EU:ssa.
- Tuetaan teollisuuden valmiuksia toteuttaa puhdasta siirtymää. Teollisuus tarvitsee jatkossa entistä enemmän puhdasta ja toimitusvarmaa sähköä kilpailukykyiseen hintaan.
- Koska uusiin raaka-aineisiin perustuvat tuotteet ovat toistaiseksi fossiilisia kalliimpia, tarvitaan kannusteita markkinoiden luomiseksi hiilineutraaleille vaihtoehdoille.
- Geopoliittisen murroksen keskellä on huolehdittava energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta pitkäjänteisesti.
- Suomen on ajettava EU:ssa johdonmukaisesti ja etupainotteisesti eurooppalaisen teollisuuden etua.
2. TKI takaa kasvun
- Pidetään kiinni T&K-rahoituslaista ja parlamentaarisesta sovusta.
- Suomen TKI-rahoituksen on oltava kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Kohdennetaan julkista TKI-rahaa tukemaan korkean jalostusarvon toimialojen kasvua sekä teollisuuden puhdasta siirtymää. Panostetaan uusien raaka-aineiden arvoketjun läpileikkaavaan TKI-toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin.
- Uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehittämiseksi ja markkinoille skaalaamiseksi tarvitaan vahvaa tukea ja rahoitusta. Lisätään rahoitusta innovaatioille.
- Luodaan Suomeen teknologiaekosysteemejä, joissa strategisten alojen yritykset, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut kohtaavat.
- Perustetaan kansallinen TKI-kasvufoorumi, jonka tehtävänä on saada uudet innovaatiot nopeasti vientimarkkinoille.
3. Rohkeasti uudistuva työelämä
- Työlainsäädäntöön tehdyt uudistukset on turvattava ja uudistamista on jatkettava myös tulevan hallituskauden aikana. Suomen on parannettava toimintaympäristöään ja tuottavuuttaan, jotta kemianteollisuus pärjää globaalissa kilpailussa. Työlainsäädännön joustavoittaminen ja yritysten hallinnollisen taakan keventäminen ovat keskeisiä ratkaisuja. Yritysten raportointi- ja muita velvoitteita ei tule lisätä.
- Kansallisen työlainsäädännön antamiseen on kytkettävä pakollinen ja perusteellinen yritysvaikutusten arviointi. Työlainsäädäntömuutoksia ei saa tehdä tai uutta työlainsäädäntöä antaa, jos seurauksena on teollisuuden yrityksille lisäkustannuksia tai ne heikentävät työllisyyttä.
- Toimia työllistämiskynnyksen madaltamiseksi pitää jatkaa, jotta yhä useampi saadaan työelämään. Työllisyys on saatava korkeammalle tasolle.
- Suomi tarvitsee uudenlaista ajattelua ja osaamista. Mahdollistetaan sujuva työperäinen maahanmuutto ja toimiva kotoutuminen. Työlupien käsittelyaikoja nopeutetaan eikä työperäisen oleskeluluvan tulorajaa nosteta.
4. Suomi nousuun osaamisella
- Panostetaan korkealaatuiseen koulutukseen, jotta Suomi menestyy. Suomalainen teollisuus tarvitsee korkeaa luonnontieteellis-matemaattista osaamista niin ammatillisissa tehtävissä kuin tieteen ja tutkimuksen huippuosaamisessa.
- Ammatillisen koulutuksen tulee olla laadukasta ja vastata työelämän tarpeisiin. Tarvitaan lisää yhteistyötä ja jatkuvaa vuorovaikutusta oppilaitosten, yritysten ja päättäjien välillä.
- Korkeakoulutuksen laadun on pysyttävä kansainvälisellä tasolla. Nostetaan korkeakoulutettujen määrää hallitusti siten, että koulutuksen ja osaamisen laatu säilyy korkeana. Tavoitteena tulee olla, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.
- Päivitetään korkeakoulujen rahoitusmalli niin, että suurempi prosenttiosuus rahoituksesta tulee valmistumisen jälkeen työllistyneistä opiskelijoista.