Hyppää sisältöön

Miten nostamme korkeakoulutettujen määrää työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti ja vastuullisesti?  

Teknologiateollisuus ry julkaisi tänään päivitetyn osaajatarvekyselyn, jonka mukaan 74 prosenttia yritysten rekrytointiaikeista kohdistuu tulevien neljän vuoden aikana korkeakoulutettuihin. Tervehdimme ilolla yhteisiä tavoitteita korkeakoulutettujen määrän ja osaamistason nostamiseen, koska tässä olemme yhä jälkijunassa verrattuna muuhun Eurooppaan.

OECD:n raportin mukaan 39 prosentilla suomalaisista nuorista aikuisista on korkeakoulututkinto, mikä on alle OECD-maiden keskiarvon. Tilanteen muuttaminen vaatii paljon työtä ja yhteistä edunvalvontaa päättäjien suuntaan. Kemianteollisuus ry on täysin samoilla linjoilla siitä, että yhä suuremman osan nuorista on päästävä kiinni korkeakouluopintoihin. Jotta tavoitteessa onnistutaan, on meidän vahvistettava polkua ammatillisista opinnoista korkeakouluihin. Kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen on myös vahvistettava entisestään.

Kemianteollisuus ry on asettanut tavoitteeksi nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin ikäluokasta. Tässä meidän ja Teknologiateollisuuden tavoitteet poikkeavat toisistaan, sillä Teknologiateollisuus on jo aiemmin uutisoinut tavoitteestaan nostaa korkeakoulutettujen määrä ikäluokasta 70 prosenttiin. Kemianteollisuuden tuoreimmat osaamistarveselvitykset osoittavat, että alan yritykset tarvitsevat jatkossakin merkittävän määrän sekä korkeakouluista että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneita osaajia.

Tällä hetkellä kemianteollisuuden osaajista 50 prosenttia tulee ammatillisista oppilaitoksista, eikä määrän arvioida vähenevän, vaan päinvastoin määrässä saattaa tulevaisuudessa olla lievää kasvua. Kemianteollisuuden syksyllä 2025 julkaistussa Osaamispuntari-selvityksessä joka kolmas yritys ennakoi työntekijöiden tarpeen kasvavan tulevaisuudessa – toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden osalta näin arvioi joka viides. On myös muistettava, että meillä tulee tulevaisuudessakin olemaan nuoria, jotka haluavat tehdä töitä käsillään ja päästä työelämään ripeästi ilman pitkiä opintoja korkeakoulussa.

Kemianteollisuudelle tärkeintä ovat osaajien riittävyys ja osaamisen laatu. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osaaminen on hyvällä tasolla, mutta osaajien saatavuus on usein haasteellista maantieteellisen sijainnin vuoksi, sillä useat teollisuusyritykset sijaitsevat kaukana kasvukeskuksista.

Jos korkeakoulutavoitteessa mennään reilusti yli 50 prosentin, tarkoittaa se samalla merkittävää kasvua aloituspaikkojen lisäämiseen. On tärkeää, ettei korkeakoulutettujen määrän reilua lisäämistä aseteta laadun edelle. Esimerkiksi voidaan nostaa vaikkapa lähiopetukseen satsaaminen: valmistuva kemian alan opiskelija ei työelämässä pärjää, ellei ole saanut riittävästi lähiopetusta paikan päällä laboratoriossa.

Aloituspaikat vaativat niin ikään lisärahoitusta. Kemianteollisuus ry:n näkemys on, että lisärahoitusta tulisi suunnata aloituspaikkojen sijaan erityisesti opetuksen laadun varmistamiseen. Ammatillisilta oppilaitoksilta on leikattu rahoitusta merkittävästi tällä hallituskaudella, mikä heikentää opetuksen ja vastavalmistuneiden osaamisen tasoa.

Selvää on, että satsaus koulutuksen alkupäähän luo laadukasta osaamista myös korkea-asteelle. Oppimisen ja osaamisen kehittymiseen täytyykin satsata jo peruskoulussa ja ammattikouluissa, jotta nuoret saavat riittävät perusvalmiudet jatko-opintoihin ja työelämään. Panostamalla vahvaan osaamiseen kaikilla koulutusasteilla varmistamme kaikille halukkaille polun korkeakouluopintoihin sekä mahdollisuuden opinnoissa menestymiseen.

Kemianteollisuus tukee hallituksen tavoitetta nostaa korkeakoulutettujen määrä 50 prosenttiin. Tavoitteen saavuttamiseksi on ensiluokkaisen tärkeää varmistaa, että toisen asteen opiskelijat saavat riittävät valmiudet jatko-opintoihin ja että korkeakouluopintojen keskeytyksiä ehkäistään. Myös valtioneuvoston ehdottama maksuton, 30 opintopisteen opintokokonaisuus eli opintoseteli ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille on erittäin kannatettava toimi. Tässä olemme kaikki yhteisen tavoitteen äärellä. Hyvällä yhteistyöllä sekä viisailla ratkaisuilla, joissa suomalaisen elinkeinoelämän tarpeet on huomioitu, voimme nostaa suomalaista osaamistasoa ja koko teollisuuden kilpailukykyä.