Pitkät ja turhat lakot uhkaavat työpaikkoja ja taloutta

Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat jättäneet tänään lakkovaroituksia koskien Kemianteollisuuden tiettyjä jäsenyrityksiä sekä ylityökiellon. Lisäksi vastaavia lakkovaroituksia on myös jätetty Teknologiateollisuuteen ja Metsäteollisuuteen. Uudet lakot alkaisivat 27. tammikuuta ja jatkuisivat helmikuun 9. päivään asti. Ylityökiellot osuvat samalle ajanjaksolle.

Kemianteollisuus on tyrmistynyt Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron ilmoittamista uusista työtaistelutoimista, jotka toteutuessaan vahingoittavat toimialan yritysten kilpailukykyä, heikentävät alan työllisyysnäkymiä ja pienentävät tulevaa palkankorotusvaraa. Lakot tulevat osumaan ammattiliittojen jäsenkunnan omaan nilkkaan.

−Lakot eivät edistä vaan pitkittävät ratkaisun syntymistä ja tulevat aiheuttamaan yrityksille mittavat vahingot, jotka tavalla tai toisella löydetään edestä. Lakot viestivät myös täydellisestä vastuuttomuudesta oman jäsenkunnan työpaikkoja kohtaan. Tällaista vastuuttomuutta ja alan työpaikkojen merkityksen vähättelyä on näkynyt myös neuvottelupöydässä erityisesti Teollisuusliiton osalta, liiton käydessä puhtaasti ideologista taistelua kiky-tuntien osalta. Asenne ei palvele ketään, romuttaa aiempaa hyvää yhteistyötä ja on vakava viesti työllistämiselle Suomessa, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Kemianteollisuudessa Teollisuusliiton julistaman lakon kohteena on 35 yritystä ja Ammattiliitto Pron julistaman lakon kohteena 30 yritystä. Lakkojen piirissä on arviolta noin 12 000 – 13 000 henkilöä.

Kemianteollisuus on pyrkinyt hakemaan aktiivisesti ratkaisua uusien työehtosopimusten solmimiseksi jo kolme kuukautta. Ammattiliitot ovat jumiuttaneet neuvottelut kiky-tuntien poistamiseen eli haluavat lyhentää työaikaa hinnalla millä hyvänsä.  Kemianteollisuuden työehtosopimuksissa kiky-tunnit ovat työehtosopimuksen sisällä, eivät erillisessä liitteessä kuten teknologiateollisuuden työntekijöillä.  Ammattiliitot vaativat siis käytännössä aivan samantasoisen määräyksen poistamista kuin esimerkiksi työehtosopimuksiin kirjattu lomaraha tai sairausajan palkka.

Sopimishalukkuuden puuttumisesta kertoo jotain se, että kemianteollisuudessa on jo toinen lakkoaalto käynnissä ilman, että Teollisuusliitto on edes esittänyt palkankorotusvaatimuksia. Kemianteollisuuden yritysten vahingoittaminen uusilla lakoilla on myös iso ympäristö- ja turvallisuusriski erityisesti prosessiteollisuudessa.

− Kemianteollisuus ei lähde rapauttamaan yritysten kilpailukykyä suostumalla työntekijäpuolen vaatimaan työajan lyhennykseen. Suomen kokoaikaisen työntekijän tehty viikkotyöaika on kiky-tuntien kanssakin Euroopan toisiksi lyhyin. Nyt olisi ammattiliitoissa korkea aika kantaa vastuuta ja keskittyä ratkaisun löytämiseen turhan lakkoilun sijaan. Viennin päänavaus palkkaratkaisun osalta on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton ratkaisun myötä syntynyt, joten korkeampia palkkaratkaisujakaan on turha lakoilla haikailla, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

Aiemman joulukuussa pidetyn kolmen päivän lakon vahingoiksi kemianteollisuuden yritykset arvioivat noin 160 miljoonaa euroa. Kemianteollisuuden yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kannalta keskeisissä toiminnoissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja lämmityksessä. Kerrannaisvaikutukset ovat suuria, sillä useimmat kemianteollisuuden tuotteet menevät edelleen muun teollisuuden, palveluiden ja maatalouden käyttöön.

Kemianteollisuus neuvottelee kaikkiaan 19 sopimusta liittokierroksen aikana.

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Minna Etu-Seppälä, johtaja, Työelämä, minna.etu-seppala@kemianteollisuus.fi, puh. 040 778 0182

Kuvalinkki

https://kemianteollisuus.studio.crasman.fi/bank/julkinen_mediapankki/henkilosto/minna_etu-seppala

 

kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 13 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.