Mika Aalto: Väritön, hajuton ja mauton – ja valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille!
Vety on väritön, hajuton ja mauton, tulenarka, ilmaa huomattavasti kevyempi kaasu, joka esiintyy luonnossa kaksiatomisina molekyyleinä (H2). Suurin osa maapallolla esiintyvästä vedystä on sitoutuneena veteen, joka on vedyn ja hapen yhdiste. Vetyä esiintyy myös lähes jokaisessa orgaanisessa yhdisteessä. Hiilivedyissä on vain hiili- ja vetyatomeja.
Miksi sitten vety on nyt niin kovasti tapetilla?
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siitä tarpeesta lähtevät päästövähennystavoitteet ovat vahvasti EU:n ja jäsenmaiden agendalla. Vety nähdään yhtenä merkittävänä mahdollisuutena fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden korvaajana. EU:n komissio julkaisi heinäkuussa 2020 EU:n vetystrategian ja asia on merkittävästi mukana myös maaliskuussa 2020 julkistetussa EU:n teollisuusstrategiassa. Heinäkuussa saatiin aikaan myös päätökset EU:n pitkäaikaisesta rahoituskehyksestä ja elvytysrahoituksesta. Voidaan liioittelematta sanoa, että vetytalouden edistäminen on EU-strategioiden ja rahoituksen keskiössä. Nämä linjaukset tulevat muuttamaan toimintaympäristöä, luomaan erinomaisia kasvumahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle ja samalla mahdollistamaan Suomen ja koko EU:n etenemistä hiilineutraaliustavoitteita kohti.
Vedyn tarve tulee kasvamaan moninkertaiseksi… ja niin myös päästöttömän sähkön
Vetyä voidaan käyttää monin eri tavoin. Vedyllä on keskeinen rooli kemiallisen kierrätyksen ja hiilidioksidin hyödyntämisen raaka-aineena, hiilineutraalina polttoaineena, energian varastoinnin ja vähäpäästöisten tuotantoteknologioiden sekä synteettisten polttoaineiden, petrokemian jakeiden ja akkukemikaalien kehittämisessä ja tuotannossa. Viime aikoina paljon puhuttujen ns. sähköpolttoaineiden tuotannossa, ja power-to-X ratkaisuissa laajemminkin, vety on keskeinen välituote. Vedyn tarve tulee lähitulevaisuudessa kasvamaan moninkertaiseksi ja sen käytölle tulee uusia kohteita.
Jotta tämä onnistuu, on tärkeää, että yritysten toimintaedellytyksistä pidetään huolta. Vetytalous ja muut teollisuuden hiilineutraalit ratkaisut tarvitsevat paljon sähköä. Teollisuuden sähköveron alentaminen ja sähkön hinnan päästökauppakompensaation jatkaminen energiaintensiivisen teollisuuden sähköistymisen tuen muodossa ovatkin keskeisiä edellytyksiä. On myös huolehdittava siitä, että suomalainen osaamis- ja innovaatioympäristö sekä ohjaus- ja sääntelyjärjestelmä kehittyvät kilpailukykyisiksi.
Yritysvetoinen Kansallinen vetyklusteri on loistava uutinen
Loistava ja tuore uutinen on yritysten ja toimialaliittojen yhteistyön tuloksena syntynyt Suomen kansallinen vetyklusteri. Yritysvetoisen vetyklusterin tarkoituksena on vauhdittaa yritysten vetyhankkeita, saattaa investointihankkeita toteutukseen ja parantaa yritysten menestystä mm. EU-rahoituksen kotiuttamisessa Suomeen. Kemianteollisuus on ollut aktiivisesti mukana valmistelemassa klusterin toimintaa ja toivoo sille mitä parhainta menestystä!
Katso lisää Kansallisen vetyklusterin tiedotteesta 9.2.2021: Suomalaisyritykset kokosivat voimansa − Kansallinen vetyklusteri edistää yhteistyöllä vetytalouteen siirtymistä
Mika Aalto
Lue seuraavaksi
Pia Vilenius: Suomalaiselle akkuteollisuudelle eväät nousta kärkijoukkoihin
Carmela Kantor-Aaltonen: Tiede tuo ratkaisun koronapandemiaan – Tiedefoorumin aiheena moderni lääkekehitys
