Mari Seppänen: Insinöörityöni Kinkkutemppu 2016 -kampanjasta
Aikaisempina jouluina olen pähkäillyt, mihin laittaisin joulukinkkujen paistamisesta ylijääneet jäterasvat. Niitä ei voi kaataa viemäriin enkä käytä kinkun paistossa syntynyttä paistinrasvaa ruoanlaitossa. Mutta sitten joulukuussa 2016 huomasin lyhyen videoklipin Facebookin uutisvirrassa, videoklipin Kinkkutempusta.
Ensimmäisenä ajattelin, että mikä ihmeen Kinkkutemppu. Vierailin Kinkkutempun internetsivuilla – vihdoin kysymykseeni oli vastattu! Viime jouluna ensimmäisen kerran tiesin tarkalleen, mitä kinkun paistamisesta syntyneelle jäterasvalle tekisin. Pudottaessani kartonkipakkauksen keräyslaatikkoon olin varma, että Kinkkutempusta tulisi menestys.
Keväällä 2017 sain tietooni, että Kinkkutemppu 2016 -kampanjasta on tilattu lopputyö Metropolia Ammattikorkeakoululta. Silloin tiesin, että tästä aiheesta haluan tehdä insinöörityöni. Lopputyön toteuttamiselle sain vapaat kädet, kukaan ei silloin tiennyt millainen työstäni tulisi, en edes minä itse.
Kävin haastattelemassa useita työntekijöitä eri toimialojen yrityksistä ja yhdistyksistä. Oli haasteellista tehdä kysymyksiä ja toteuttaa haastattelua aiheesta, josta en ennestään ollut ollenkaan tietoinen. Oli kuitenkin helpottavaa ja innostavaa huomata, että kaikki olivat todella innoissaan tulevasta työstäni ja kertoivat minulle mielellään kaiken, minkä Kinkkutempusta tiesivät. Alun epätietoisuuden ja jännityksen jälkeen huomasin, että olin päässyt osaksi aivan mieletöntä tehoporukkaa, Kinkkutempputiimiä.
Vaikka työni aihe ei ole perinteinen kemiantekniikan insinööriopiskelijan lopputyön aihe, olen erittäin kiitollinen, että sain olla osana huikeaa Kinkkutemppua. Opin valtavan paljon kokonaisuuksien hahmottamisesta, erilaisten ihmisten kohtaamisesta työelämässä, sekä esiintymisestä yleisölle. Huomasin, että mikään vastaava kampanja ei onnistu ilman yli toimialarajojen kattavaa yhteistyötä.
Lopputyöni ”Analyysi Kinkkutemppu 2016 -kampanjasta” voit lukea täältä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017101816154
