Hyppää sisältöön
Ostoskori
Ostoskori
Lausunnot

Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi vuosina 2027 ja 2028 myönnettävästä puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 249/2026 vp)

Innovaatiot ja T&KKemianteollisuus ry
HE 249/2026 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vuosina 2027 ja 2028 myönnettävästä puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksestä sekä Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain 3 § muuttamisesta

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta toimittaa asiantuntijalausunto Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle puhtaan teollisuuden investointien verohyvityksen jatkamisesta. Investointihyvitys on erittäin tärkeä Suomen investointiympäristön kilpailukyvylle. Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen vaatii massiivisia investointeja muun muassa sähköistymiseen, sekä hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka-aineisiin. Hallituksen esitystä on kehitetty lausuntokierroksen jälkeen oikeaan suuntaan.

Kemianteollisuus ry kiittää seuraavista kohdista esityksessä
  • Teknologianeutraaliutta on vahvistettu. Teknologianeutraali lähestymistapa mahdollistaa erilaisten päästövähennys- ja tuotantoratkaisujen tasapuolisen tarkastelun sekä antaa yrityksille tilaa valita tarkoituksenmukaisin teknologia.
  • Teollisuuspuistojen toimintamalli tunnistetaan aiempaa paremmin. On myönteistä, että samalla teollisuusalueella toimivien yritysten muodostamat kokonaisuudet huomioidaan energian tuotannon ja käytön osalta aiempaa paremmin. Tämä vastaa teollisten ekosysteemien käytännön toimintaa.
Kemianteollisuus pitää Business Finlandin roolia hyvityksen myöntävänä viranomaisena perusteltuna.

Soveltamiskäytännön tulee olla ennakoitavaa, yhdenmukaista ja sujuvaa, jotta hallinnollinen menettely tukee hyvityksen tavoitetta vauhdittaa investointipäätöksiä Suomessa.

  • Hakuaikaa on pidennetty. Tämä on tärkeää, sillä isojen investointikokonaisuuksien valmistelu vie aikaa. Lisäksi on tärkeää, että hyvityksen voimassaolon jatkamista CISAF-kehyksen voimassaoloajan puitteissa arvioidaan hyvissä ajoin ennen vuoden 2027 päättymistä.

Keskeiset muutostarpeet

1. Investointikynnystä tulee alentaa tai investointiohjelmaa joustavoittaa

Teollisuuden päästövähennys- ja energiatehokkuusinvestointien 50 miljoonan euron vähimmäiskokoa tulee alentaa. Mikäli kynnystä ei alenneta, investointiohjelman ehtoja tulee joustavoittaa alentamalla yksittäisen hankkeen vähimmäiskokoa ja mahdollistamalla useampien investointien yhdistäminen. Nykyinen raja voi sulkea hyvityksen ulkopuolelle merkittäviä, vaiheittain toteutettavia sähköistymis-, energiatehokkuus- ja päästövähennysinvestointeja.

2. Päästövähennyksiä ja energiatehokkuutta tulee voida arvioida laitoksen osan tasolla

Koko tuotantolaitoksen tasolla tehtävä tarkastelu suosisi käytännössä uusia laitoksia ja rajaisi merkittävän osan olemassa olevan teollisuuden muutosinvestoinneista tukijärjestelmän ulkopuolelle. Suurissa prosessiteollisuuden laitoksissa päästövähennykset syntyvät nimittäin vaiheittain toteutettavista prosessikohtaisista investoinneista, joiden vaikutukset voivat olla erittäin merkittäviä investoinnin kohteena olevassa laitoksen osassa, mutta jäädä vaadittavan minimirajan alle koko tuotantolaitoksen tasolla. Tämän vuoksi arvioinnin tulee olla mahdollista tarkoituksenmukaisen laitoksen osan tasolla, jotta verohyvitys kannustaa myös olemassa olevan teollisuuden vaiheittaisiin vähähiilisyyttä ja energiatehokkuutta edistäviin investointeihin.

3. Verohyvityksen vuosittaista käyttörajaa tulee nostaa

Hyvityksen vuosittainen käyttöraja tulee nostaa 10 prosentista vähintään 20 prosenttiin. Liian pitkä jaksottuminen heikentää hyvityksen nykyarvoa ja sen vaikutusta suuren pääomavaltaisen investoinnin kannattavuuteen. Kannustimen tulee vaikuttaa investointipäätökseen riittävän varhaisessa vaiheessa.

4. Teollisuuspuiston määritelmää tulee täsmentää

Perusteluissa tulee täsmentää teollisuuspuiston määritelmä (2 § 23 kohta) niin, että se kattaa myös suuret integroidut tuotantoalueet, joilla toimii useita yhtiöitä.

5. Investointiohjelma tulee ulottaa eri yhtiöiden toisistaan riippuviin hankkeisiin

Investointiohjelman määritelmä (2 § 22 kohta) rajaa ohjelman samaan konserniin kuuluviin yhtiöihin. Määritelmää tulee laajentaa koskemaan myös eri yhtiöiden toteuttamia, taloudellisesti ja teknisesti kiinteästi toisiinsa liittyviä investointikokonaisuuksia. Suurimmat päästövähennykset syntyvät yhä useammin erikoistuneiden toimijoiden välisissä arvoketjuissa. Jos toisiinsa sidoksissa olevia hankkeita ei voida käsitellä yhtenä 50 miljoonan euron kynnyksen ylittävänä ohjelmana pelkästään siksi, että ne on jaettu kahden yhtiön kesken, on suuri riski, ettei kumpaakaan investointia tehdä ja tavoiteltu päästövähennys jää saavuttamatta.

6. Kasautumissäännöt eivät saa heikentää rinnakkaisten investointien hyvitystä

Kasautumista koskevien perustelujen (32 §) tulee selventää, että yhden yhtiön saama hyvitys esimerkiksi energiantuotannosta ei vähennä tai vaaranna toisen yhtiön hyvitystä sen omiin, yksilöitävissä oleviin kustannuksiin, kun yhtiöiden investoinnit ovat toisistaan riippuvia ja yhdessä välttämättömiä päästövähennyksen saavuttamiseksi. Molempien osapuolten on voitava luottaa tuen saantiin omiin kustannuksiinsa, jotta näin mittavan ilmastovaikutuksen tuottavan rinnakkaisinvestoinnin kynnys ylittyy.

Kemianteollisuus painottaa, että verohyvityksen tulisi vaikuttaa todelliseen investointipäätökseen. Teknologianeutraaliuden vahvistaminen ja teollisuuspuistojen parempi huomioiminen ovat merkittäviä parannuksia. Järjestelmän vaikuttavuus edellyttää kuitenkin vielä investointikynnyksen madaltamista tai investointiohjelman joustavoittamista, laitoksen osan tasolla tehtävän arvioinnin mahdollistamista sekä hyvityksen nopeampaa hyödyntämistä. Lisäksi lain tulee toimia käytännössä integroiduilla teollisuusalueilla ja useiden yhtiöiden toisistaan riippuvissa investoinneissa. Näin kannustin vastaisi paremmin suurten teollisuuslaitosten käytännön investointimalleja ja tukisi investointien toteutumista Suomessa.

Lue seuraavaksi