Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle sähkömarkkinalain muuttamisesta (sähköverkkoon liittämisen etusijamenettely)

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksensä työ ja elinkeinoministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta (sähköverkkoon liittämisen etusijamenettely).

Taustaa

Kemianteollisuuden tavoitteena on olla luontopositiivinen ja hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä osana omaehtoista Responsible Care -vastuullisuusohjelmaa (lue lisää: https://www.kemianteollisuus.fi/vastuullisuus/). Tavoitteen saavuttaminen ei ole helppoa, ja useissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä on tunnistettu kriittisiä tekijöitä, joita tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä toimintaympäristöltä että alan yrityksiltä. Selvitysten perusteella kemianteollisuuden yrityksillä on kuitenkin mahdollisuus pienentää hiilijalanjälkensä minimiin ja kasvattaa samalla kädenjälkeään merkittävästi. Toisin sanoen tavoitteena on vähentää tehtaiden suoria päästöjä Suomessa ja mahdollistaa samalla merkittävät päästövähennykset globaaleille asiakkaille.

Luontopositiivisen ja hiilineutraalin kemianteollisuuden saavuttaminen edellyttää mittavia investointeja muun muassa sähköistämiseen ja hiilineutraaliutta tukeviin vaihtoehtoisiin raaka aineisiin. Teollisuuden sähkön saatavuus ja hinta ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä tarvittavien investointien toteutumisen ja koko siirtymän onnistumisen kannalta.

Tällä hetkellä sähköverkon kapasiteetti on tietyillä alueilla niukkaa, ja sähköistämiseen, uuteen teollisuuteen, datakeskuksiin ja sähkövarastoihin liittyvien liittymispyyntöjen määrä on kasvanut nopeasti. Kun verkkokapasiteettia ei ole riittävästi kaikille, Suomessa on pystyttävä päättämään avoimesti ja ennakoitavasti, mitkä hankkeet pääsevät verkkoon ja missä järjestyksessä. Kemianteollisuus ry pitää etusijamenettelyä tässä tilanteessa perusteltuna, kunhan se perustuu selkeisiin ja yhdenmukaisesti sovellettaviin kriteereihin.

Yleisesti valtion tulisi pyrkiä tunnistamaan ja arvioimaan huoltovarmuuden kannalta kriittisiä arvoketjuja ja huomioimaan ne riittävästi myös sähköverkon kapasiteetin jakamisessa. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muuttamalla valtioneuvoston asetusta (981/2022), jonka 2 §ä määritellään kriittiset sähkönkäyttöpaikat.

Kemianteollisuus ry yksityiskohtaisemmat näkemykset

Lakiluonnoksen mukaan sähkönkäyttökohteiden ja sähkövarastojen liittymispyynnöt sijoitettaisiin neljään etusijaryhmään liittymän ottotehon ja käyttötarkoituksen perusteella (20 f §). Ryhmään 1 kuuluisivat enintään 3 MW kohteet, datakeskuksia lukuun ottamatta, joiden tehoraja olisi 1 MW, sekä yhteiskunnan kannalta kriittistä toimintaa palvelevat liittymät. Ryhmään 2 kuuluisivat yli 3 MW ja enintään 100 MW kohteet sekä datakeskukset, joiden teho olisi yli 1 MW ja enintään 10 MW. Ryhmään 3 kuuluisivat tätä suuremmat kohteet ja ryhmään 4 itsenäiset sähkövarastot. Liittyjä voisi parantaa asemaansa vapaaehtoisella joustositoumuksella tai tuotantositoumuksella (20 e §). Vähintään 80 prosenttia huipputehosta kattava joustositoumus voisi nostaa tarjouspyynnön ryhmästä 3 ryhmään 2.

Lakiluonnoksessa etusijaryhmät perustuvat siis liittymän tehoon, käyttötarkoitukseen, toiminnan yhteiskunnalliseen kriittisyyteen sekä vapaaehtoisiin sitoumuksiin.

1. Sähköistäminen ja puhtaan siirtymän investoinnit tulisi ottaa kriteereiksi

Kemianteollisuus ry pitää merkittävänä puutteena sitä, ettei lakiluonnoksessa tunnisteta teollisuuden siirtymän kannalta keskeisiä tekijöitä, kuten sähköistämistä ja puhtaan siirtymän investointeja, etusijakriteereinä. Teollisuudessa tavoitellaan vähäpäästöisyyttä, ja yhteiskunta odottaa ja edellyttää tuotannon muuttamista vähäpäästöisemmäksi. Siksi lainsäädännön tulisi olla johdonmukaista ja edistää myös tätä kehitystä.

Kemianteollisuus ry esittää, että olemassa olevan teollisuuden sähköistämis- ja vähähiilistämisinvestoinnit sekä muut puhtaaseen siirtymään liittyvät investoinnit, kuten vetyhankkeet ja sähkövarastot sekä akut, lisätään kriteereiksi, joiden perusteella tarjouspyyntö voisi nousta ylempään etusijaryhmään tai parempaan asemaan ryhmän sisäisessä etusijajärjestyksessä (20 f § ja 20 h §). Kriteerien tulisi olla mahdollisimman objektiivisesti todennettavissa. Arviointi voisi perustua esimerkiksi investoinnilla korvattavaan fossiilisen energian käyttöön, arvioituun päästövähennykseen ja hankkeen kehitysasteeseen.

On huomionarvoista, että lakiluonnoksen omassa vertailussa todetaan vihreän siirtymän hankkeiden ja sähköistämisen olevan mukana omana luokkanaan esimerkiksi Tanskan mallissa.

2. Huoltovarmuuden kannalta kriittinen toiminta

Lakiluonnoksessa yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen toiminta on tunnistettu kriteeriksi, joka oikeuttaa sijoittumisen ryhmään 1. Kemianteollisuus ry katsoo, että huoltovarmuuden kannalta kriittinen toiminta tulisi ottaa nykyistä laajemmin huomioon etusijamenettelyssä joko ryhmän sisäisessä järjestyksessä tai korkeampaan etusijaryhmään pääsyn kriteerinä.

Huoltovarmuuden kannalta kriittinen toiminta tulisi määritellä selkeästi laissa tai asetuksessa. On tärkeää luoda yksiselitteiset kriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida, mitkä toiminnot ja tuotantoketjut katsotaan kriittisiksi ja mikä taho arvioinnista vastaa.

3. 80 prosentin joustovaatimus on liian korkea olemassa oleville toimijoille

Lakiluonnoksen mukaan ryhmän 3 tarjouspyyntö voisi nousta ryhmään 2 vain, jos joustositoumus kattaisi vähintään 80 prosenttia sähkönkäyttökohteen huipputehosta (20 e §). Huipputeho tarkoittaa kohteen suurinta ottotehoa, joten ymmärryksemme mukaan vaatimus koskisi myös olemassa olevaa liittymätehoa eikä ainoastaan lisäkapasiteettia. Lisäksi joustavan kapasiteetin tulisi olla keskeytyksettä käytettävissä, eikä se saisi olla riippuvainen sääolosuhteista.

Olemassa olevalle teollisuudelle tällaisen vaatimuksen täyttäminen on usein vaikeaa tai mahdotonta. Teollisuusprosesseja ei voida ajaa nopeasti ja hallitusti ylös ja alas, ja joidenkin toimintojen pysäyttäminen voi aiheuttaa häiriöitä muualla arvoketjussa. Kemianteollisuus ry suhtautuu myönteisesti tarkoituksenmukaisiin joustotoimiin, ja teollisuudessa hyödynnetään joustoa jo nykyisin laajasti. Teollisuuden joustomahdollisuuksilla on kuitenkin rajansa.

Kemianteollisuus ry esittää, että joustovaatimus kohdistettaisiin ainoastaan uuteen nettokapasiteettiin eli liittymätehon lisäykseen eikä koko liittymän tehoon.

4. Ryhmän 2 tehoraja 100 MW on liian matala

Ryhmän 2 yläraja, 100 MW, on matala olemassa olevan teollisuuden liittymätehoihin nähden. Teollisuuslaitosten liittymätehot voivat olla huomattavasti tätä suurempia. Koska etusijaryhmä määräytyisi liittymätehon korotuksen jälkeisen kokonaistehon perusteella, jo toimiva laitos voisi siirtyä ryhmästä 2 ryhmään 3 melko pienelläkin tehonlisäyksellä. Koska ryhmän 3 kapasiteettia tarjottaisiin vasta ryhmien 1 ja 2 jälkeen, laitoksen asema voisi heikentyä merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna.

Kemianteollisuus ry esittää ryhmän 2 tehorajan nostamista. Lisäksi lainsäädännössä tulisi tarkastella ainoastaan liittymätehon korotusta eikä liittymän korotuksen jälkeistä kokonaistehoa. Näin olemassa olevan laitosalueen suuri liittymäteho ei muodostaisi lisärasitetta uusille investoinneille eikä johtaisi vanhojen toimijoiden ja uusien liittyjien eriarvoiseen kohteluun.

5. Selkeät säännöt vähentävät riitatilanteita ja nopeuttavat verkkoon pääsyä

Etusijamenettelyn tavoitteena on selkeyttää sähköverkkoon liittymisen pelisääntöjä. Tämä tavoite toteutuu vain, jos kriteerit ovat riittävän täsmällisiä eikä niiden soveltaminen johda uusiin tulkintaerimielisyyksiin tai riitatilanteisiin. Lakiluonnoksen perustelujen mukaan liittyjä voi saattaa verkonhaltijan ratkaisun Energiaviraston riidanratkaisumenettelyyn. Jos keskeiset arviointiperusteet jäävät verkonhaltijoiden tapauskohtaisen harkinnan varaan, liittymisprosessien viivästymisen riski kasvaa. Tämä voisi pahimmillaan hidastaa verkkoon pääsyä juuri niiden hankkeiden osalta, joita menettelyllä pyritään edistämään.

Kemianteollisuus ry esittää, että kriteerit ja niiden mittarit säädetään mahdollisimman yksiselitteisesti laissa tai asetuksessa, kehitysastetta koskevat edellytykset yhdenmukaistetaan ja julkaistaan kaikille verkonhaltijoille yhteisesti sekä erien ajankohdat, aluejako ja muut menettelyyn vaikuttavat tiedot julkaistaan riittävän ajoissa ennen tarjouspyyntöjen jättämistä.

Kemianteollisuus ry on valmis täydentämään näkemyksiään ja keskustelemaan esityksen jatkovalmistelusta.

Tuomas Tikka

Johtava asiantuntija

• Energia ja ilmastoasioihin liittyvä politiikka ja säädökset
• Vety
• Energia- ja ilmastoryhmä
• Vety ad hoc

+358 45 131 6683 tuomas.tikka(a)kemianteollisuus.fi

Näytä yhteystiedot