24.09.2026

Hormuzinsalmen kriisi uhkaa kemianteollisuuden suhdannekäännettä – neljä viidestä toimitusjohtajasta kertoo negatiivisista vaikutuksista

Suomen toiseksi suurimman vientialan kemianteollisuuden suhdannetilanne on piristynyt vuoden 2026 aikana. Positiivista kehitystä uhkaa kuitenkin Hormuzinsalmen kriisi, joka on nostanut kuljetuskustannuksia sekä tuotantopanosten hintoja voimakkaasti viime kuukausien aikana. Kemianteollisuus ry:n tuoreen jäsenpulssin mukaan peräti 78 prosenttia alan toimitusjohtajista arvioi konfliktin vaikuttavan kielteisesti yrityksensä tilanteeseen.

Kemianteollisuus ry:n jäsenpulssiin vastasi 93 toimitusjohtajaa 25.8.–28.8.2026. Toimitusjohtajien vastausten mukaan negatiivisia vaikutuksia kokevien yritysten määrä nousee 86 prosenttiin, mikäli kriisi jatkuu ensi vuoden puolelle. Negatiiviset vaikutukset syntyvät etenkin kuljetuskustannusten ja energiakustannusten noususta, joita yritykset eivät voi siirtää suoraan omien tuotteidensa hintoihin.

Tämä on merkittävä haaste alalle, joka on hiljalleen palautunut vuosien 2023 ja 2024 syvästä suhdannekuopasta. Jäsenpulssissa 28 prosenttia yrityksistä vastasi tilanteensa olevan hyvä tai erittäin hyvä, ja 30 prosenttia huono tai erittäin huono, mikä on paras lukema sitten vuoden 2022.

– Hormuzinsalmen kriisi iskee kemianteollisuuteen kuljetusten ja energian kautta. Yritykset ovat oppineet viime vuosien kriiseistä ja sopineet joustavammasta hinnoittelusta asiakkaidensa kanssa. Se ei silti poista sitä, että kustannukset nousevat nyt nopeammin kuin ne saadaan siirrettyä eteenpäin, kertoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo.

Myös Keski-Euroopan haasteet varjostavat elpymistä

Keski-Eurooppa on paininut sitkeiden energiaongelmien kanssa läpi 2020-luvun, ja jo ennen Hormuzinsalmen kriisiä monet Euroopassa tuotetut kemianteollisuuden tuotantopanokset olivat kallistuneet tuntuvasti. Kyselyyn vastanneista Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä 55 prosenttia kertookin, että niiden Euroopasta hankkimien tuotantopanosten hinnat ovat nousseet. Lisäksi hieman suurempi osuus vastaajista kertoo tilanteen vähentäneen vientiä Keski-Eurooppaan enemmän kuin kasvattaneen sitä.

– Suomalainen kemianteollisuus on sidoksissa eurooppalaisiin arvoketjuihin sekä kysyntään. Tilauskantamme liikkuvat hyvin samalla tavalla kuin Keski-Euroopan kemianteollisuudessa. Tässä mielessä seuraamme tarkasti Euroopan teollisuuden kehitystä, Salo sanoo.

– Luonnollisesti myös kotimainen kysyntä on meille tärkeä asia, ja toivomme positiivisen talouskehityksen jatkuvan Suomessa. Kemianteollisuus toimittaa tuotteita vientiin ja teollisuudelle. Myös kuluttajatuotteet kuten maalit ja kosmetiikka ovat tärkeitä, Salo jatkaa.

Lääketeollisuus selittää ison osan noususta

Kemianteollisuuden suhdannetilanteen kehityksestä saadaan tietoa myös Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista. Esimerkiksi teollisuustuotannon volyymi-indeksi kertoo kemianteollisuuden tuotantomäärien kehittyneen hyvin.

Kyseisessä tilastossa kemianteollisuuden tuotanto lasketaan yhteen käyttäen painoina eri toimialojen, kuten lääketeollisuuden, arvonlisäystä. Vahvassa suhdannetilanteessa olevan lääketeollisuuden paino onkin volyymi-indeksissä liki kolmannes, mikä selittää indeksissä ison osan koko alan positiivisesta kehityksestä.

– Yhtä lailla alan tilastoidut euromääräiset tilaukset ovat kasvaneet, mutta jos otetaan huomioon hintatason muutos, on uusien tilausten määrä suhteellisen tavanomainen, kertoo Kemianteollisuus ry:n pääekonomisti Sampo Pehkonen.