Energiatehokkuussopimukset
Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä ja se on kaikkien etu. Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja toimialojen välisillä sopimuksilla jo 1990-luvulta lähtien. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen energiatehokkuussopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta. Hyvien tulosten ansiosta Suomessa jatketaan vapaaehtoisella linjalla jatkossakin vuosina 2017–2025 neljän energiatehokkuussopimuskokonaisuuden voimin, jotka kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, yksityinen palveluala), kiinteistöalan, kunta-alan ja lämmityspolttonesteiden jakelun. Vapaaehtoiset sopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kemian alan yritykset ovat olleet aktiivisia ja menneellä kaudella (2008–2016) energiatehokkuussopimusten piirissä oli yli 95% kemianteollisuuden energiankäytöstä.
Lue lisää kemianteollisuuden toimenpideohjelmasta täältä.
Kemianteollisuuden toimenpideohjelman liittymislomake löytyy täältä.
EU:n yhteisenä tavoitteena on energiatehokkuuden 20 prosentin parantaminen vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2030 osalta tavoite tiukkenee 32,5 prosenttiin. Suomalaisen elinkeinoelämän osalta tämä tarkoittaa 28 TWh kumulatiivista energiansäästöä vuoteen 2020 mennessä.
Lue lisää energiatehokkuussopimuksista ja liity mukaan sopimukseen.
Katso myös
Kannanotot | 14.03.2023
Have your say 14.3.2023: Urban Wastewater Treatment Directive
Kannanotot | 21.02.2023
Kannanotot | 03.02.2023
Kannanotot | 27.01.2023
Kemianteollisuuden kommentti 27.1.2023: Kansallinen biodiversiteettistrategia