Toimiva työelämä
Osaajien saatavuus
- Alan yritykset kärsivät työvoimapulasta. Lisäksi alalta eläköityy tuhansia työntekijöitä 2020-luvulla. Suomalaisten työmarkkinoiden osallistumisastetta on lisättävä kasvattamalla työn tarjontaa ja purkamalla kohtaanto-ongelmia. Osaajien rekrytointia ulkomailta on helpotettava merkittävästi.
- Koulutuksen vastaavuus yritysten tarpeisiin. Rahoituksen vastaavuus yritysten osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tarpeellisuutta tulee tarkastella, ellei se vastaa yritysten jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
- Ammatillisen koulutuksen laadun varmistus: Panostukset opetukseen ja opettajiin sekä rahoitusmallin uudistaminen. Hiilineutraalius osaksi tutkintojen päivittämistä. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostaminen pysyvästi ilman tutkintoa olevien nuorten osalta.
Joustavampaa tekemistä
- Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä työlainsäädännössä työehtosopimusosapuolten välille sekä mahdollistaa sopiminen suoraan yritystasolla työnantajan ja työntekijän välillä.
- Työrauhajärjestelmän uudistaminen, erityisesti laittomien lakkojen hyvityssakkojen nostaminen, poliittisten lakkojen kieltäminen ja tukityötaistelujen rajaaminen.
- Perusteellinen vaikutusarviointi pakolliseksi. Työlainsäädäntömuutoksia ei saa tehdä, jos vaikutuksena on yrityksille lisäkustannuksia tai heikentävät työllisyyttä.
- Kansallisen lainsäädännön ei tule olla EU-lainsäädäntöä kireämpää.
Työllisyysaste ylös
- Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Vahva työllisyyspohja tukee julkista taloutta, vähentää veropaineita ja pitää investointihaluja yllä. Työllisyysastetta voidaan nostaa lyhentämällä työttömyysetuuksien kestoa, purkamalla kannustinloukkuja, aikuiskoulutuksella ja työperäisellä maahanmuutolla.
Lisätiedot:
Minna Etu-Seppälä
Johtaja, Työelämä