Kestävät ratkaisut

TKI-panostukset kilpailijamaiden tasolle

• Suomen TKI-panostukset tulee pystyvästi nostaa kilpailijamaiden tasolle. Tavoitteena on 4 prosenttia BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Julkiset panostukset olisivat sekä suoria tukia että verokannusteita. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseksi tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä innovaatiopolitiikkaan ja lisäpanostuksia julkiseen TKI-rahoitukseen.

Toimiva sääntely

• EU-tason säädösvalmistelussa on yli hallinnonalojen ja sektorien edistettävä kokonaisuutena toimivaa lainsäädäntökehystä, erityisesti ilmasto-, energia- ympäristö-, kemikaali- ja jätelainsäädännön osalta. Vaikutustenarviointeja on parannettava ja hyödynnettävä valmistelussa nykyistä paremmin.
• Suomen tulisi vahvasti painottaa asiantuntevuutta EU:n lainsäädäntövalmistelussa. Monien EU-aloitteiden ideologialähtöisyydellä ei saavuteta aidosti vastuullisuutta ja turvallisuutta edistävää sääntelyä.
• Lainsäädäntötyössä sidosryhmätyö tulee ottaa vakavasti, jotta luodaan mahdollisimman toimivaa sääntelyä ja toimintaympäristöä myös yrityksille.

Kiertotalouden ajattelu uusiksi

• Kiertotalouden täysimittaiset mahdollisuudet tulee ottaa käyttöön. On aika luopua jätteen käsitteestä ja siirtyä ajattelemaan raaka-ainelähtöisesti. Sivutuotteiden ja muun jäännöksen uudelleenkäyttöä tulee helpottaa sujuvoittamalla esimerkiksi end of waste -menettelyä yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa.
• Lähtökohtana tulee olla materiaali- ja teknologianeutraalius. Uusien teknologioiden, kuten kemiallisen kierrätyksen, kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa niin lainsäädäntömuutoksilla kuin kehittämis- ja investointituilla.
• Myös yritysten omaehtoista materiaali- ja energiatehokkuustyötä tulee vauhdittaa erilaisilla kehittämiseen ja investointeihin liittyvillä tukijärjestelmillä.

Lisätiedot: