Tutustu edunvalvontaviesteihimme:

Suomen kilpailukyky

 Kansainvälisesti kilpailukykyinen kustannustaso

• Välilliset työvoimakustannukset (kuten työnantajan sosiaaliturvamaksut) eivät saa nousta, jotta työn teettämisestä ei tule entistä kalliimpaa.
• Raaka-aineisiin ja luonnonvaroihin kohdistuva verotus on vaikuttaa keskeisesti yritysten kustannuskilpailukykyyn.
• Liikenteen päästövähennystoimet toteutetaan toimialojen tiekartan ehdottamien toimien mukaisesti eli ilman veronkorotuksia ja minimoiden yritysten logistiikkakustannusten nousua.
• Riittävä toimitusvarma ja vähäpäästöinen sähköenergia kv-kilpailukykyisellä hintatasolla antaa mahdollisuuden tavoitella hiilineutraaliutta tulevaisuudessa.

Luvitus kuntoon

• Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii luvitusprosessin nopeuttamista, luvitukseen käytettävien käsittelyresurssien lisäämistä ja valitusmahdollisuuksien kohdentaminen prosessin alkuvaiheeseen.
• Sujuvat ja ennakoitavat lupaprosessit ovat tärkeitä, jotta investoinnit toteutuvat.

Suomeen mittava teollinen investointiohjelma

• Hiilineutraalius vaatii mittavia investointeja, joiden sisältämien teknologisten ja kaupallisten riskien jakamiseen tarvitaan myös valtion panostuksia pitkäjänteisesti nykyisen RRF-rahoituksen jatkoksi. Jotta hiilineutraaliustavoitteet on mahdollista saavuttaa, Suomeen tulee luoda teollisuuden uudistumista tukeva investointiohjelma, josta rahoitetaan teollisuutta uudistavia kilpailukykyä parantavia ja vähähiilisyyttä edistäviä investointihankkeita. Teollisten investointien elinkaari on pitkä, tyypillisesti kymmeniä vuosia, jolloin työllisyys- talous- ja hyvinvointivaikutukset kantavat jopa vuosikymmeniä.
• Nykyistä energiatukijärjestelmää uudistetaan ja scopea (käyttöaluetta) laajennetaan siten, että näiden hyödyntäminen arvoketjun laajuisesti mahdollistaa siirtymisen kohti hiilineutraalia kiertotaloutta. Nykyinen materiaalitehokkuustoiminta tulee integroida osaksi tätä kokonaisuutta.

Lisätiedot:

 

Toimiva työelämä

Osaajien saatavuus

• Alan yritykset kärsivät työvoimapulasta. Lisäksi alalta eläköityy tuhansia työntekijöitä 2020-luvulla. Suomalaisten työmarkkinoiden osallistumisastetta on lisättävä kasvattamalla työn tarjontaa ja purkamalla kohtaanto-ongelmia. Osaajien rekrytointia ulkomailta on helpotettava merkittävästi.
• Koulutuksen vastaavuus yritysten tarpeisiin. Rahoituksen vastaavuus yritysten osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) tarpeellisuutta tulee tarkastella, ellei se vastaa yritysten jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
• Ammatillisen koulutuksen laadun varmistus: Panostukset opetukseen ja opettajiin sekä rahoitusmallin uudistaminen. Hiilineutraalius osaksi tutkintojen päivittämistä. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksien nostaminen pysyvästi ilman tutkintoa olevien nuorten osalta.

Joustavampaa tekemistä

• Paikallisen sopimisen mahdollisuuksia tulee lisätä työlainsäädännössä työehtosopimusosapuolten välille sekä mahdollistaa sopiminen suoraan yritystasolla työnantajan ja työntekijän välillä.
• Työrauhajärjestelmän uudistaminen, erityisesti laittomien lakkojen hyvityssakkojen nostaminen, poliittisten lakkojen kieltäminen ja tukityötaistelujen rajaaminen.
• Perusteellinen vaikutusarviointi pakolliseksi. Työlainsäädäntömuutoksia ei saa tehdä, jos vaikutuksena on yrityksille lisäkustannuksia tai heikentävät työllisyyttä.
• Kansallisen lainsäädännön ei tule olla EU-lainsäädäntöä kireämpää.

Työllisyysaste ylös

• Työllisyysaste on nostettava 80 prosenttiin. Vahva työllisyyspohja tukee julkista taloutta, vähentää veropaineita ja pitää investointihaluja yllä. Työllisyysastetta voidaan nostaa lyhentämällä työttömyysetuuksien kestoa, purkamalla kannustinloukkuja, aikuiskoulutuksella ja työperäisellä maahanmuutolla.

Lisätiedot:

 

Kestävät ratkaisut

TKI-panostukset kilpailijamaiden tasolle

• Suomen TKI-panostukset tulee pystyvästi nostaa kilpailijamaiden tasolle. Tavoitteena on 4 prosenttia BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Julkiset panostukset olisivat sekä suoria tukia että verokannusteita. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostamiseksi tarvitsemme kokonaisvaltaista näkemystä innovaatiopolitiikkaan ja lisäpanostuksia julkiseen TKI-rahoitukseen.

Toimiva sääntely

• EU-tason säädösvalmistelussa on yli hallinnonalojen ja sektorien edistettävä kokonaisuutena toimivaa lainsäädäntökehystä, erityisesti ilmasto-, energia- ympäristö-, kemikaali- ja jätelainsäädännön osalta. Vaikutustenarviointeja on parannettava ja hyödynnettävä valmistelussa nykyistä paremmin.
• Suomen tulisi vahvasti painottaa asiantuntevuutta EU:n lainsäädäntövalmistelussa. Monien EU-aloitteiden ideologialähtöisyydellä ei saavuteta aidosti vastuullisuutta ja turvallisuutta edistävää sääntelyä.
• Lainsäädäntötyössä sidosryhmätyö tulee ottaa vakavasti, jotta luodaan mahdollisimman toimivaa sääntelyä ja toimintaympäristöä myös yrityksille.

Kiertotalouden ajattelu uusiksi

• Kiertotalouden täysimittaiset mahdollisuudet tulee ottaa käyttöön. On aika luopua jätteen käsitteestä ja siirtyä ajattelemaan raaka-ainelähtöisesti. Sivutuotteiden ja muun jäännöksen uudelleenkäyttöä tulee helpottaa sujuvoittamalla esimerkiksi end of waste -menettelyä yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa.
• Lähtökohtana tulee olla materiaali- ja teknologianeutraalius. Uusien teknologioiden, kuten kemiallisen kierrätyksen, kehittämiseen ja käyttöönottoon tulee kannustaa niin lainsäädäntömuutoksilla kuin kehittämis- ja investointituilla.
• Myös yritysten omaehtoista materiaali- ja energiatehokkuustyötä tulee vauhdittaa erilaisilla kehittämiseen ja investointeihin liittyvillä tukijärjestelmillä.

Lisätiedot:

Mediakontakti: