Menolisäyksiä tulee arvioida tässäkin tilanteessa kriittisesti, vaikka elvytys on yleisesti ottaen perusteltua. Niukat resurssit tulee suunnata kasvua tukeviin investointeihin.

Miten velkataakasta selvitään?

Käytettävissä olevia keinoja ovat verojen korotukset, menojen leikkaukset ja rakenteelliset uudistukset. Hallituksen ohjelma meneekin syksyllä uuteen harkintaan. Tärkeää on, että kaikilla päätöksillä tuetaan työllisyyttä, luodaan kilpailukykyä ja varmistetaan korkeaan osaamiseen nojautuva kasvu. Näistä periaatteista ei saa tinkiä.

Verojen korottaminen olisi tulevaisuuden kannalta kaikkein surkein vaihtoehto. Sillä tavoin nakertaisimme kansalaisten ostovoimaa sekä yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia, kun juuri niitä pitäisi vahvistaa.

Lukuisat rakenteelliset uudistukset niin työmarkkinoilla kuin muuallakin yhteiskunnassa ovat odottaneet vuosikymmeniä. Nyt ei ole varaa enää odottaa. On myös aivan oikein, että hallitus lupasi nostaa työllisyystavoitettaan. Tarvitaan nopeita päätöksiä ja konkreettisia keinoja.

Viennillä iso merkitys työllisyydelle

Suomalaiset vientiyritykset tarvitsevat vahvaa kilpailukykyä, jotta ne pystyvät investoimaan, ylläpitämään ja kasvattamaan markkinaosuuksia maailmalla. Ilman viennin vetoa Suomikaan ei elvy eikä velkataakka kevene. Viennin eteen kannattaa ponnistella – eikä ainoastaan talouden vuoksi vaan senkin takia, että suomalainen teollisuus on ympäristöllisesti kestävää.

Edelleen pitää varautua myös siihen, että elvytyksen rinnalla tarvitaan lisää suoraa kriisiapua. Lukuisille vientiyrityksille pahin vaihe on tulossa vasta syksyllä.

Kansantalouden kannalta vientiteollisuuden syväkyykky olisi vaikutuksiltaan dramaattinen; viennin kerrannaisvaikutukset muuhun talouteen ovat niin suuret.

Yhden työpaikan häviäminen vientiteollisuudessa vie 1,3 työpaikkaa muilta aloilta. Vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta.

Suomi, Eurooppa ja maailma tarvitsevat kestävää kasvua. Suomalaiset vientiyritykset haluavat tehdä osansa. Vientitoimialat ovat valmistelleet koko koronakevään päättäjien toivomia kunnianhimoisia ilmastotiekarttoja. Päämäärän saavuttaminen edellyttää kuitenkin yrityksille kilpailukykyistä toimintaympäristöä, joka mahdollistaa perusterveen teollisuutemme investoinnit. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että teollisuuden kustannuksia ei lisätä kotimaisilla päätöksillä.

 

Susanna Aaltonen

Johtaja, Kemianteollisuus ry

Maarit Lindström

Pääekonomisti, Metsäteollisuus ry

Petteri Rautaporras