Jäteveden käsittely on edennyt harppauksin – Tampereen laitos vie uudelle tasolle
Jäteveden käsittelyn tekniikat ja prosessit ovat muuttuneet neljässä vuosikymmenessä harppauksin. Tänä aikana ongelmallisista epäpuhtauksista on tullut arvokkaita raaka-aineita. Rakenteilla oleva laitos Tampereella edustaa vedenkäsittelyn huippua.
Kemiran artikkelissa käsitellään vedenpuhdistuksen lähihistoriaa. Vielä 1970-luvulla keskityttiin paljaalla silmällä näkyvien aineiden poistamiseen käsittelyprosessissa. 1980-luvulla edettiin jo pienempiin ravinteisiin, jotka nekin nähtiin yhä ongelmallisina epäpuhtauksina. 2000-luvulla ajattelu ja käytännöt muuttuivat, kun käsittelyprosessin ravinteita opittiin hyödyntämään arvokkaina resursseina, joita otetaan talteen ja käytetään uudelleen.
Aalto-yliopiston työelämäprofessori Anna Mikola sanoo jäteveden käsittelyn lähihistorian kertovan etenemisestä kiertotalouteen, jossa koko prosessi nähdään syklimäisenä ilmiönä. Aiemmin ongelmina koetut epäpuhtaudet ovatkin hyödynnettäviä ja kierrätettäviä resursseja.
Jäteveden käsittelyn historiassa on lukuisia merkkipaaluja. Tällainen on kunnallisen ja teollisen jäteveden käsittelyn aktiivilieteprosessi, jossa jätevettä ilmastetaan. Vedessä olevat mikrobit kuluttavat jäteveden ravinteita hyödyntäen altaaseen ilmastettavaa happea.
– 80- ja 90-luvun taitteessa otettiin käyttöön aktiivilieteprosesseja, joiden avulla voitiin poistaa typpeä, ja myöhemmässä vaiheessa myös hiekkasuodatuksen tapaisia jälkikäsittelyvaiheita ravinteiden poistamisen tehostamiseksi, sanoo Anna Mikola.
Missä mennään vedenpuhdistuksessa? Nyt kaivaudutaan syvälle maan uumeniin. Tällä hetkellä rakennetaan Tampereen laitamilla Sulkavuoren jäteveden keskuspuhdistamoa. Puhdistamossa käsitellään jätevettä nykyaikaisella aktiivilieteprosessilla, osittaisella kemiallisella esisaostuksella ja tehokkaalla jälkikäsittelyllä, jossa käytetään hiekkasuodattimia.
– Sulkavuoressa käsitellään päivässä noin 100 000 kuutiometriä jätevettä, joka tulee Tampereelta ja lähialueen kunnista. 320 miljoonan euron investointi kattaa puhdistamoon jätevettä tuovan viemäritunnelin, kahden uuden pumppuaseman, poistotunnelin ja siirtoviemäriverkoston rakentamisen, sanoo Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen.
Sulkavuoren puhdistamoon tulee neljä käsittelylinjaa, ja siellä käytetään mekaanisia, biologisia, kemiallisia ja jälkikäsittelyyn kuuluvia prosesseja. Lisäksi käytössä on desinfiointivaihe. Kemiallisen käsittelyprosessin tavoite on maksimoida fosfaattien poiston tehokkuus ja parantaa orgaanisen aineksen poistamista, Heinonen sanoo.
Tampereen kaupungilla on tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Jätevedenpuhdistuksella on tärkeä rooli tavoitteeseen pääsemisessä. Anaerobisessa lietteen mädätysprosessissa syntyvä biokaasu käytetään kaasumoottoreissa, jotka tuottavat käsittelylaitteiden vuosittain tarvitsemasta sähköstä lähes 60 % ja lämmöstä 90 %.
Timo Heinonen korostaa jutussa, että Kemira ei ole pelkkä kemikaalien toimittaja, vaan kiinteä yhteistyökumppani Sulkavuoren uuden puhdistamon suunnittelussa. Vankka kumppanuus jatkuu. Tulevaisuudessa voi olla luvassa uusia prosesseja esimerkiksi lääkejäämien ja mikromuovihiukkasten poistamiseen.
Lue koko juttu Kemiran kotisivulla.
