Opetushallituksen kilpailussa Turvallisuusosaamisen parhaat käytännöt palkittiin kesäkuussa Ammattienedistämislaitossäätiön koulutusmalli. Siinä opiskelijat suorittavat työturvallisuusrasteja itsenäisesti mobiililaitteilla avattavilla materiaaleilla ja tehtävillä sekä todentavat osaamisensa virtuaaliympäristöön rakennetulla kokeella. AEL:n Liikenne ja kiinteistö -osaston koulutusasiantuntija Hannu Jyrinki on ollut aktiivisesti mukana mallin kehitystyössä.

Ammatillisen koulutuksen reformista uusia eväitä

– Työturvallisuuden koulutusmalli on osa laajempaa, kaksivuotista ESR Työssä oppien-portti tulevaisuuteen 6Aika hankekokonaisuutta. Hankkeen reunaehdot on laadittu ammatillisen koulutuksen reformin pohjalta. Siinä kehitetään koko osaamisen ja myös työllistymisen prosessi aina siitä asti, miten osaaminen hankitaan, miten osaamisen hankintaa ohjataan ja miten se todennetaan työpaikalla ammatillisen koulutuksen reformin viitoittamalla tavalla, sanoo Hannu Jyrinki. 

– Reformi antaa uudenlaisia eväitä myös työharjoitteluun ja sen rahoitukseen, joten työharjoittelun ja työllistämisen ”digisilta” yritysten kanssa on myös välttämätön rakentaa.  Koko prosessi on digitalisoitu ja sisältää useita osaratkaisuja, joista yksi on  palkittu työturvallisuuskoulutuksen malli.

– Työturvallisuuskoulutusmallissa muutaman kuukauden jälkeen idea jalostui asteelle, että tehtiin päätös lähteä rakentamaan varsinainen toteutus. Olin tutustunut aiemmin virtuaaliympäristön mahdollisuuksiin poikani peliharrastuksissa ja alan yritysten esittelyissä. Ajattelin, että tällä voi oppia työturvallisuusasioita tekemisen ja erehdystenkin kautta. Työturvallisuudessa ei aidossa ympäristössä ole varaa erehtyä.

– Henkilöstöasiantuntija Janne Toivonen Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskukselta oli miettinyt työkohteessa tapahtuvaa opiskelua digitaalisoiduilla materiaaleilla niin, että opiskelumateriaali olisi aina saatavissa mobiilisti QR-koodin takaa. Nämä ajatukset päätettiin rakentaa yhdeksi prosessiksi. Aikaa ideasta tuotantokäyttöön meni noin puolitoista vuotta.

 

Iso haaste vaatii uusia tapoja

– Tapasimme Janne Toivosen kanssa messuilla syksyllä 2015. Hän kertoi kiertotaloustyöympäristön työturvallisuuskoulutuksen haasteista, johtuen mm. henkilöiden lyhyistä työjaksoista ja oppimiseen liittyvistä vaikeuksista mm. suomen kielessä. Tapasimme uudelleen laajemmalla koostumuksella ja keskustelimme yksityiskohtaisesti heidän tarpeistaan. Kävi selväksi, että kyse on isosta haasteesta ja perinteiset työturvallisuuden koulutusmallit eivät päde. On tuotettava jotakin uutta. 

– Uuden rakentaminen vaatii aina aikaa, resursseja ja rahaa. Lähdin rakentamaan rahoituskarttaa, joista avoinna oleva ESR / 6Aika rahoitusmalli sisälsi parhaiten elementtejä, jossa rahoituksen kehittämiskohteet ja hakukriteerit kohtasivat. ESR-hankkeet ovat aina laajoja kehittämishankkeita. Arvioimme, että yksinomaan työturvallisuusratkaisujen kehittäminen ei ole riittävää rahoituksen varmistamiseksi.

– Ammatillisen koulutuksen reformi oli tuolloin jo valokeilassa, ja sen keskiössä on työpaikalla tapahtuva oppiminen. Oli luonnollista lähteä rakentamaan aikaisemmin kuvattu reformin mukainen osaamisen kokonaisprosessi, jossa työympäristössä opitaan työturvallisuusasiat ja voidaan suorittaa myös tutkintoja työn ohessa. Tämä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

– Yhteistyö mallin kehittämisessä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen ja Turun Ekotorin kanssa oli alusta asti saumatonta. Tarpeeseen vastaaminen luo paljon hedelmällisemmän pohjan yhteistyölle kuin bulkkiratkaisujen tuottaminen.

 

Vahvuutena soveltuvuus

– Vastaavan mallin voi rakentaa monille toimialoille. Suunnittelun kaava on yksinkertainen. Tehdään työtehtävittäin riskikartoitus. Aina löytyy tietoa siitä, miten asiat tehdään oikein ja miten väärin. Opiskelumateriaali kohdennetaan juuri siihen tehtävään tai tehtäväalueeseen, mistä riskikartoitus on olemassa. Varmistetaan, että digitaalinen opiskelumateriaali on helposti saatavissa aina kohteessa, kuten tässä rakennetussa mallissa mobiilisti QR-koodin takana.

– Sitten suunnitellaan, miten hankitun osaamisen voi varmentaa virtuaalikokeella. Yleensä tehtäväkohtaisia vaihtoehtoja löytyy useita. Koodataan ja välillä testataan. Opiskeluun liittyviä digitaalisia kirjastoja löytyy valmiinakin. Esim. tässä hankkeessa 3T-ratkaisujen tuottamat materiaalit tarvitsivat vain pientä räätälöintiä.

– Virtuaalikokeen tehtävien suunnittelu alkaa työympäristön kuvaamisella, minkä jälkeen tehtävien koodaus tapahtuu virtuaaliympäristön sisään varsin nopeasti. Työympäristön soveltuvuuden lisäksi kannattaa huomioida, että oppijoita on monenlaisia. Toiset oppivat tarvittavat asiat luennolla, toisille tekemällä oppiminen on helpompaa. Vastakkainasettelu siitä, miten oppiminen tapahtuu, on mielestäni turhaa. Yrityksen turvallisuuskulttuuri ohjeineen koskee kuitenkin kaikkia. 

AEL eli Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr perustettiin 1922 parantamaan yritysten kilpailukykyä kehittämällä henkilöstön osaamista.  AEL on valtakunnallisesti toimiva yksityinen oppilaitos, joka on profiloitunut koko organisaation kouluttajana ja osaamisen kehittäjänä. AEL kouluttaa teollisuuden ja teknisten palvelutoimialojen ammattilaisia, asiantuntijoita ja esimiehiä.

Lisätietoja

Uutinen 12.6.2018 AEL:n työturvallisuuskoulutuksen malli palkittiin Opetushallituksen kilpailussa.