Lausunto uusiutuvan energian direktiivistä talousvaliokunnalle

Kannanotot | 22.02.2017

Asiantuntijalausunto U5/2017 annettu eduskunnan talousvaliokunnalle 20.2.2017. Ehdotus Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä; KOM (2016) 767 lopullinen

Kemian ratkaisut, kuten biopolttoaineet, biopohjaiset kemikaalit ja materiaalit ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Vähäpäästöinen, tehokas, varmatoiminen ja hinnaltaan kilpailukykyinen energia- ja logistiikkajärjestelmä on kaikkien toimijoiden etu. Tämä on toteutettava niin, että politiikkatoimien seurauksena tulevat mahdolliset kilpailukykyvaikutukset tulee kompensoida niistä kärsivälle teollisuudelle maksimaalisesti.

Pyydettynä asiantuntijalausuntona Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä Kemianteollisuus ry toteaa seuraavaa:

Uusiutuvan energian osuuden lisääminen on keskeisessä roolissa EU:n kasvihuonekaasujen vähentämistä koskevan ja siihen liittyvän uusiutuvan energian osuuden tavoitteen saavuttamisessa. Pyrkimys tavoitteiden saavuttamiseen eivät saa johtaa osaoptimointiin olemassa olevan ja kehittyvän bio- ja kiertotalouden kustannuksella. Oleellisessa roolissa ovat kustannustehokkaat keinot, joiden merkitystä U-kirjeessä hyvin korostettiin. Tämä on kansainvälisessä kilpailussa toimivalle kemianteollisuudelle keskeistä. Vähäpäästöinen, tehokas, varmatoiminen ja hinnaltaan kilpailukykyinen energia- ja logistiikkajärjestelmä on kaikkien toimijoiden etu. Tämä on toteutettava niin, että politiikkatoimien seurauksena tulevat mahdolliset kilpailukykyvaikutukset tulee kompensoida niistä kärsivälle teollisuudelle maksimaalisesti.

EU:n komission ehdottama sekoitevelvoite auttaa omalta osaltaan tasaamaan kilpailukykyvaikutuksia, joita kansalliset politiikkatoimet uhkaavat teollisuudelle aiheuttaa. Tästä johtuen on hyvä, että Suomi kannattaa sekoitevelvoitteen jatkoa. Velvoitteen ei tule kuitenkaan perustua direktiiviluonnoksen liitteen IX listaan A, vaan kehittyneiden biopolttoaineiden laajaan määrittelyyn. Kemianteollisuus ry kannattaakin valtioneuvoston näkemystä, jonka mukaan raaka-aineluettelo ei ole paras tapa kehittyneiden biopolttoaineiden määrittelemiseksi ja biopolttoaineiden määrittelyä tulisi vielä katsoa kokonaisuutena.

Kemian ratkaisut, kuten biopolttoaineet, biopohjaiset kemikaalit ja materiaalit ovat merkittävässä roolissa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Suomelle niillä on myös merkittävä kansantaloudellinen merkitys. Yhtenäiset kestävyyskriteerit ja valtioneuvoston kanta olemassa olevien menettelyjen hyödyntämisestä on kannatettavaa. Myös mahdollisuus käsitellä metsäbiomassojen kestävyyttä maatasolla on kannatettava näkemys. Säädöstason yksityiskohtaisen sääntelyn sijaan kestävyyden arvioinnissa tulisi ennemmin hyödyntää kansainvälisen standardisoinnin mukanaan tuomaa asiantuntemusta esim. kestävyyden arvioimisessa (esimerkiksi CEN/TC 411 valmistelemat biopohjaisten tuotteiden standardit sekä ISO/PC 248 valmistelemat kansainväliset kestävyyskriteerit bioenergialle).  Tämä mahdollistaisi paremmin holistisen elinkaariajattelun soveltamisen usein hyvin kompleksisissa tuote- ja tuotantosysteemeissä sekä teollisissa ekosysteemeissä.

Kemianteollisuus ry kannattaa valtioneuvoston kantaa siitä, että ehdotettuja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerejä ja kasvihuonekaasulaskennassa käytettäviä menetelmiä sekä oletuskertoimia tulee voida analysoida jatkotyössä huolellisesti ottaen huomioon teknologioiden ja teollisuusprosessien kehityksen.

Kemianteollisuus ry kannattaa valtioneuvoston näkemystä hallinnollisen taakan minimoimisesta, komissiolle delegoitavien päätösten tarkasta rajaamisesta sekä direktiiviehdotuksen säännösten vertailusta sen suhteen, että ne ovat ristiriidattomia muiden komission energia- ja ilmastopaketin säädösehdotusten kanssa. Tarkastelua tulisi laajentaa myös muiden politiikkalohkojen, kuten ympäristö, suhteen, jotta voidaan huomioida olemassa olevan ja kehittyvän bio- ja kiertotalouden kilpailukykyisyys kenenkään toimintamahdollisuuksia heikentämättä.

 

Tietoa kemianteollisuudesta Suomessa

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia ja se työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä. Kemianteollisuus investoi viime vuonna ennätykselliset 1,2 miljardia Suomeen ja hyvä investointivauhti on jatkunut tänä vuonna. Kemianteollisuus on säilyttänyt koko 2000-luvun pääoma- ja investointitasonsa Suomessa. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien osuus kokonaisinvestoinneista on vuositasolla noin 400 miljoonaa euroa.

Lisätiedot

Talousvaliokunnan kuuleminen 21.2.2017 - Kemianteollisuuden näkemyksiä (pdf) 

Katso myös
Uutiset | 13.08.2019

SuomiAreenan yhteisosasto lahjoittaa rahat Me-talo Porille nuorten LU+MA-osaamisen kehittämiseen

Uutiset | 06.08.2019

Jätevesijärjestelmät kuntoon lokakuun loppuun mennessä - ohjeet kampanjasivulta

Uutiset | 01.08.2019

Neste Rallissa kierrätetään munkkien paistinrasvat

Uutiset | 30.07.2019

Flow festivaaleilla Nesteen uusiutuvaa dieseliä ja Teknoksen ylijäämämaaleja