Kemianteollisuus ry:n lausunto Yhden luukun toteuttaminen ympäristöasioissa -raportista

Kemianteollisuus ry:n mielestä raportissa esitetyt ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta eteneminen on syytä priorisoida ja vaiheistaa.

Ympäristöministeriö on lähettänyt lausunnoille raportin, joka koskee yhden luukun periaatteen toteuttamista ympäristöasioissa. Raportin ovat laatineet Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden tutkimusryhmä ja Enlawin Consulting Oy.

Selvityksessä tarkastellaan ympäristöllistä ennakkovalvontaa ja sen menettelyjä. Näiden perusteella on hahmoteltu kehittämisvaihtoehtoja ja esitetty yhden luukun palvelumalli ympäristölliseen luvitukseen. Tavoitteena on, että lupa-asiointi voidaan hoitaa sähköisesti yhdeltä luukulta.

Esitetty yhden luukun malli joustavoittaisi ja nopeuttaisi selvityksen mukaan päätöksentekoa ympäristöasioissa. Samalla ympäristönsuojelun taso säilyisi ja vaikuttamismahdollisuudet paranisivat. Toimeenpanossa keskeistä olisi menettelyjä yhteen sovittava laki sekä sähköinen asiointi ja toimintatapojen kehittäminen.

Yhden luukun selvitys on varsin laaja-alainen, ja ehdotuksen kaikkia vaikutuksia ja riippuvuuksia on varsin vaikea arvioida. Etenkin kun samaan aikaan on meneillään useita asiaan liittyviä säädös- ja kehityshankkeita. Tässä lausunnossa esitetään kemianteollisuuden näkemyksiä keskeisiin ehdotuksiin.

 

Uudistusta priorisoitava

Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö on Suomelle kilpailutekijä. Kilpailukykyä luovat myös toimivat, entistä nopeammat lupaprosessit ja nykyaikainen sähköinen asiointijärjestelmä. Ne houkuttelevat yrityksiä investoimaan ja uudistamaan toimintaansa.

Kemianteollisuus ry:n mielestä raportissa esitetyt ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta eteneminen on syytä priorisoida ja vaiheistaa.

Asiakkaan näkökulmasta yhden luukun ytimen muodostaa sähköinen asiointi, jonka kokonaisvaltainen kehittäminen on ensisijaista ja tässä tulee edetä pikimmiten.

Menettelyjen yhteensovittamisessa olisi Kemianteollisuus ry:n mielestä syytä edetä vaiheittain. Varsinaiset ympäristölliset, ympäristöhallinnon alaan kuuluvat lupamenettelyt on tarkoituksenmukaista yhdentää selvityksen esityksen mukaisesti.

Muiden hallinnonalojen menettelyjen koordinointi ja yhteensovittaminen toteutuvat kemianteollisuuden käsityksen mukaan tehokkaimmin sähköisen asiointijärjestelmän ja viranomaisyhteistyön kautta.

 

Asiakaslähtöisyys kärjessä

Kemianteollisuuden yritykset toimivat varsin erilaisilla toimialoilla, tuotantolaitokset ja niiden toiminta on monimuotoista ja yritysten koot vaihtelevat pienistä suuriin laitoskokonaisuuksiin.

Samoin luvituksen kokonaisuus ja prosessin ajallinen kesto vaihtelevat merkittävästi – YVAsta ja ympäristöluvista pitkälle vietyä teknistä suunnittelua vaativaa kemikaaliturvallisuuslupaan tai painelaitteisiin ja räjähdysaineisiin liittyvään luvitukseen. Ympäristönsuojelulain kehitysprojektin yhteydessä on myös esitetty, että kemikaalivarastot luvitettaisiin jatkossa kemikaaliturvallisuuslain mukaisesti.

Kemianteollisuudessa joustava luvitus merkitsee siis hankekohtaisten erityispiirteiden huomioon ottamista ja joustavaa prosessia. Pidämmekin hyvänä selvityksessä esitettyä luvanhakijan mahdollisuutta valita yhden luukun tai toisista irrallaan haettavien lupien välillä. Tämä koskee varsinkin suuria laitoksia.

 

Sähköinen asiointijärjestelmä ensi sijassa

Lausunnolla olevassa selvityksessä on loistavalla tavalla nostettu esiin sähköisen asiointijärjestelmän keskeinen asema yhden luukun mallin toimeenpanossa. Sähköisen asioinnin palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto on asiakasrajapinnassa ensisijainen hanke. Sen kautta saadaan välittömiä hyötyjä kaikille luvituksen ja valvonnan toimijoille.

Selvityksessä todetaan, että luvituksen digitalisointi on osa julkishallinnon sähköisen asioinnin kehittämistä. Sähköinen asiointi tulee toteuttaa selvityksessäkin kuvatulla tavalla, jossa yritys asioisi yhden palvelunäkymän kautta. Tässä näkymässä syötetään kaikki luvitukseen liittyvät tiedot yhden kerran ja tämä tietovaranto on sittemmin prosessin kaikissa vaiheissa hyödynnettävissä.

Yritysten toimittaman tiedon lisäksi myös viranomaisten muut tietovarannot tulee saada tehokkaasti hyödynnettyä niin, että osaltaan eri viranomaiset ja yritykset itse voivat tarpeen mukaan hyödyntää niitä prosessissa. Myös prosessin edistymisen tulisi olla läpinäkyvästi viranomaisten ja luvanhakijan seurattavissa.

Olemassa tai rakenteilla olevien järjestelmien käyttökelpoisuus, asiakaslähtöisyys ja yhteentoimivuus on varmistettava. Samalla tarkastelunäkökulman pitää olla poikkihallinnollinen ja siinä pitää hyödyntää asiakaslähtöisen lupa-, ilmoitus- ja valvontakokonaisuuden kehittämishanketta.

 

Menettelyjen kehittäminen vaiheittain

Selvityksessä esitetään yhden luukun menettelyyn lukeutuvien menettelyjen jakamista kolmeen ryhmään: ydinmenettelyt, yhdennettävät menettelyt ja yhteen sovitettavat menettelyt. Yhden luukun hyödyt nähdään tulevan luvitusten eri vaiheiden yhdenaikaisuudesta ja samojen tietojen hyödyntämisestä.

Kemianteollisuus ry:n käsityksen mukaan ensisijaista olisi ympäristöhallinnon alaan kuuluvien menettelyjen yhdentäminen. Tämä olisi selvityksen mukaan hyvä aloittaa ydinmenettelyiksi nimetyistä menettelyistä: vesilupa, ympäristölupa ja maa-aineslupa. Ja laajentaa mahdollisimman pian ympäristöministeriön hallinnonalan muihin, kiinteästi ydinmenettelyihin liittyviin menettelyihin, kuten ympäristövaikutusten arviointiin.

Ehdotuksessa on lueteltu lukuisia muiden hallinnonalajoen viranomaisten päätöksiä, joita ehdotetaan koordinoitavan tai yhteen sovitettavan yhden luukun mallissa. Ehdotetut luvitukset ovat paljolti muuta kuin varsinaista ympäristöharkintaa vaativia päätöksiä.

Näiltä osin Kemianteollisuus ry näkee, että samojen tietojen hyödyntäminen, menettelyjen riittävä koordinointi ja yhteensovittaminen tapahtuu tehokkaimmin sähköisen asioinnin kautta. Samoin hankekohtainen viranomaisyhteistyö on osoittanut tuloksellisuutensa, eikä selvityksessä esitettyä koordinoivaa viranomaista tarvita luomaan jäykkyyksiä.

 

Pilotoiden kohti toimivaa kokonaisuutta

Toimivat lupaprosessit ovat kaikkien toimijoiden tavoitteena. Selvityksenkin kattava kokonaisuus on kuitenkin niin mittava, että etenemisvaiheet on priorisoitava.

Uusia ratkaisuja on syytä pilotoida ja hakea näin säädöshankkeiden rinnalla toimivia malleja laajassa yhteistyössä. Samalla on syytä hyödyntää eri vaiheiden kokemuksia jatkokehityksessä. Kemianteollisuus on mielellään mukana kokemusten koonnissa, piloteissa ja kokeiluhankkeissa etsimässä hyviä etenemisväyliä.

Kunnioittavasti

KEMIANTEOLLISUUS RY

 

Juha Pyötsiä

Johtaja