Kemianteollisuuden lausunto Maakaasumarkkinalakityöryhmän raportista

Kannanotot | 04.03.2016

Lausunto TEM/1155/00.04.01/2014, TEM048:00/2014, annettu työ- ja elinkeinoministeriölle 4.3.2016.

1. Taustaa

Maakaasumarkkinalakiluonnoksen lähtökohtana on, että Suomen maakaasumarkkina avautuu maakaasumarkkinadirektiivin tavoitetilan mukaisesti vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa maakaasumarkkina on tarkoitus avata muulle kaasulle kuin Venäjältä tuotavalle maakaasulle (siirtymävaihe) ja ottaa soveltuvin osin käyttöön eurooppalaisen harmonisoidun maakaasumarkkina-mallin mukaisia menettelyjä. Koko maakaasumarkkinan avaaminen kilpailulle on tarkoitus tehdä siirtymä-ajan jälkeen, kun voimassa oleva lupa poiketa maakaasumarkkinadirektiivin vaatimuksista päättyy vaihtoehtoisen kaasun toimituslähteen koon ylittäessä kynnysarvon tai kun Suomesta on kaasuputkiyhteys muun kuin Baltian alueen kaasuverkkoon.

Lakiehdotuksessa esitetään myös LNG-terminaalien ottamista sääntelyn piiriin ja avaamista markkinalle. Tämä koskisi myös terminaalien yhteyteen rakennettavia suljettuja jakeluverkkoja, joiden kautta LNG siirretään lähellä sijaitseville teollisille kaasun käyttäjille. Lakiluonnoksessa esitetään lisäksi, että jakeluverkon kautta tapahtuva kaasun myynti on tarkoitus avata kilpailulle, maakaasun tukkumyynnin hinnoittelun kohtuullisuudenvalvonnasta on tarkoitus luopua ja jakeluverkkotoimintojen sääntelyä on tarkoitus keventää.

 

2. Kemianteollisuuden näkemys työryhmän raportista

Nyt lausunnolla olleessa kokonaisuudessa esitetyt vaatimukset siirtymävaiheelle ovat ylimitoitettuja ja aiheuttavat lisäkustannuksia sekä monimutkaisia toimintamalleja maakaasumarkkinalle, jossa ei ole mahdollisuuksia todelliselle kilpailulle. Siirtoverkon avaaminen edes osittain jo siirtymäkaudella edellyttää mm. markkinaosapuolten välisten tiedonvaihtomenettelyjen, taseselvitysmallin ja virtuaalisen kaupankäyntipaikan luomista. Näiden toimintojen synnyttäminen erilleen nykyisestä integroidusta tukkumyyjästä ja -siirtäjästä lisää maakaasumarkkinan monimutkaisuutta ja aiheuttaa lisäkustannuksia.

Ottaen huomioon ettei markkinoille ole useaan vuoteen tulossa kuin rajattu määrä muun kuin maakaasun tukkumyyjän tuomaa maakaasua, biokaasua tai verkkoon syötettyä LNG:tä, markkinoille ei synny todellista kilpailua ja niiden merkitys jää pieneksi. Sen sijaan näiden määrien hallinnointi aiheuttaa suuren määrän muutoksia nykyiseen markkinamalliin ja markkinaosapuolten liiketoimintaprosesseihin. Tiedossa olevien uusien toimituslähteiden volyymit ja lukumäärä ovat niin vähäisiä, että tarvittavat taseselvitystoimet voitaisiin suorittaa pienillä muutoksilla nykyisiin järjestelmiin ilman rakenteellisia muutoksia ja liiketoimintaprosessien tai tietohallintoratkaisujen uusimista.

Tämän vuoksi lakiluonnoksessa esitettyjen muutosten käyttöönotto jo kestoltaan epävarman siirtymäajan alussa ei ole mielekästä. Nyt lakiehdotuksen mukaiset markkinamallit saattavat jäädä hyvinkin pitkäkestoisiksi ilman, että niistä on olennaisesti hyötyä markkinaosapuolille.

Lakiehdotuksessa esitetty jakeluverkkojen avaaminen kilpailulle ja niiden sääntelyn keventäminen ovat positiivisia uudistuksia, jotka parantavat mahdollisuuksia maakaasun käyttöön jakeluverkkojen läheisyydessä sijaitsevassa pienteollisuudessa

Verkon ulkopuolisten LNG-terminaalien avaaminen markkinalle ja niiden liittäminen sääntelyn piiriin aiheuttaa vastaavasti haasteita ja lisäkustannuksia vasta syntymässä olevan LNG-markkinan osapuolille. Maakaasumarkkinadirektiivin viittaukset LNG:n käsittelylaitteistoihin koskevat verkkoihin liitettyjä suuria terminaaleja, joiden kautta LNG-toimijat osallistuvat avoimille maakaasumarkkinoille. Suomessa ja viimeisimpien tietojen mukaan ei myöskään Virossa tällaisia terminaaleja ei ole suunnitteilla. Ainut verkkoon liitettäväksi suunniteltu LNG-terminaali on pieni, eikä sen kautta verkkoon mahdollisesti syötettävällä määrällä ole merkitystä maakaasun kokonaismarkkinalle.

Ruotsissa ja Norjassa on käytössä verkon ulkopuolisia LNG-terminaaleja ja molempien maiden viranomaiset ovat todenneet, ettei maakaasun siirtoverkon ulkopuolinen LNG-markkina ole sääntelyn tai maakaasudirektiivin piirissä. Asettamalla suomalaisille terminaaleille muista, samalla LNG-markkinalla toimivista terminaaleista, poikkeavat sääntelyvaatimukset, lakiehdotus asettaa ne eriarvoiseen asemaan. Tämä heikentää suomalaisen teollisuuden mahdollisuuksia hyödyntää LNG:tä ja sitä kautta teollisuuden kilpailukykyä.

Lakiesityksen mukaan myös LNG-terminaaleihin liittyvät kaasun toimitukseen ja ns. boil-off kaasun käsittelyyn tarvittavat putkistot tulisivat sääntelyn piiriin ns. suljettuina jakeluverkkoina. Lakiehdotuksessa sääntelyn esitettyjen poikkeusten jälkeenkin suljettujen ehdotetun kaltainen sääntely eriyttämisvaatimuksineen on huomattavasti ylimitoitettu tilanteessa, jossa verkko toimii käytännössä terminaalin käyttöputkistona.

Suljetun jakeluverkon käsite ja niille esitetty sääntely vaikeuttaa myös biokaasulaitoksen yhteyteen rakennetun kaasuputkiston tehokasta hyödyntämistä, mikäli vähäinenkin LNG:n syöttö biokaasuverkkoon esimerkiksi varmistamaan kaasun toimitusta aiheuttaa kyseisen verkon muuttumisen suljetuksi jakeluverkoksi.

Työryhmä esittää myös, että verkonhaltijoiden varautumissuunnittelun valvonta kuuluisi jatkossa Energiavirastolle. Tällä hetkellähän valvonnasta vastaa Huoltovarmuuskeskus.

Kokemusten perusteella tämänhetkinen toimintamalli on toimiva ja tuloksia aikaansaava. Varautumiseen liittyvä pitkäjänteinen työ on perustunut alalla vapaehtoisuuteen ja yhteistyöhön Huoltovarmuuskeskuksen, voimatalouspoolin ja energia-alan yritysten välillä. Viime vuosina on laadittu huoltovarmuusorganisaation puitteissa hyviä apuvälineitä varautumissuunniteluun (esimerkiksi Huovi-portaali).

Varautumisen valvonnan siirtäminen Energiavirastolle ei toisi lisäarvoa varautumissuunnitteluun. Normaaliajan varautumissuunnittelua tulee kehittää rinnakkain poikkeusolojen valmiussuunnittelun kanssa. Varautumissuunnitelmien valvonta antaa kuvan varautumisen nykytilasta ja siten pohjan varautumissuunnittelun jatkuvalle kehitystyölle. Varautumissuunnittelun valvonnan tulisi jatkossakin kuulua Huoltovarmuuskeskuksen toimintaan.

Kunnioittavasti

KEMIANTEOLLISUUS RY
Timo Leppä
toimitusjohtaja

Katso myös
Uutiset | 27.01.2017

Orionin Reijo Salonen on vuoden 2017 teknologiajohtaja

Uutiset | 23.01.2017

MAOLin Neljän tieteen kisojen parhaimmisto palkittiin Helsingissä

Uutiset | 20.01.2017

Seuraavat viikot ovat valtakunnallisia LUMA-viikkoja

Uutiset | 16.01.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT 75 vuotta