Kemianteollisuuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta

Kannanotot | 15.08.2017

Lausunto annettu ympäristöministeriölle 15.8.2017

Kemianteollisuus nostaa esiin kolme näkökohtaa: Kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun sekä kirjanpidon kunnan jätehuoltopalveluista, kuntien yksinoikeuksien rajaamisen ja hankintalaista poikkeamisen.

Kemianteollisuus pitää kiertotalouden ja siihen kytkeytyvän jätelainsäädännön kehittämistä erittäin tärkeänä ja kiittää mahdollisuudesta kommentoida hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta.

Kemianteollisuus tuottaa hyödykkeitä lähes kaikille muille toimialoille, joten sen innovaatiot vauhdittavat myös muiden alojen uudistumista. Koko tavarantuotannosta on vaikea löytää arvoverkkoa, jossa kemia ei olisi mukana. Koska kiertotaloudessa erilaisten ekosysteemien ja jalostusketjujen merkitys kasvaa, kemia nousee entistä tärkeämpään rooliin.

Haluamme nostaa esiin erityisesti seuraavat näkökohdat:

1. Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu sekä kirjanpito kunnan jätehuoltopalveluista

Kunnan toissijainen velvollisuus järjestää jätehuolto silloin, kun jätteen haltija ei voi saada palvelua muulta palveluntarjonnan puutteen vuoksi, tulee säilyttää laissa. Ehdotuksen 33 §:ssa kuvatut täsmennykset kunnan toissijaisesta jätehuoltovelvollisuudesta ovat hyviä. Ne selkiyttävät eri toimijoiden asemaa ja oikeuksia ja sujuvoittavat näin menettelyjä koko toimintaketjun näkökulmasta. Tarpeellinen on myös 44 §:ssa esitetty lisäys siitä, että kunnan tai kunnan jätehuoltoyhtiön olisi kirjanpidossaan eriteltävä kunnan vastuulle 32 §:ssa säädetyt jätehuollon palvelutehtävät, 33 §:n mukainen toissijainen jätehuoltopalvelu sekä mahdolliset muut lakisääteiset jätehuollon palvelutehtävät. Tämä läpinäkyvyyden lisääminen selkiyttää niin ikään toimintakenttää.

 

2. Kuntien yksinoikeuksien rajaaminen

Kierto- ja biotalouden kehittäminen on yksi valtionhallinnon prioriteettialueista ja strategisista linjauksista. Hallitusohjelmassa on tähän liittyen useita kirjauksia, muun muassa kirjaus jätelain muuttamisesta siten, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan asumisessa syntyviin jätteisiin. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaukset, joiden mukaan kilpailua epätasapainottavaa sääntelyä puretaan ja julkisia palveluja avataan yritysten kilpailulle. Yksi kiertotalouden kehittämisen kulmakivistä on toimivat raaka-ainemarkkinat.

Hallitusohjelman kirjaus kuntien yksinoikeuksien rajaamisesta asumisessa syntyvään jätteeseen selkeyttäisi jätehuollon vastuunjakoa, vahvistaisi alan markkinoita sekä toteuttaisi hallitusohjelman muita tavoitteita yrittäjyyden, kilpailullisuuden ja kilpailuneutraliteetin vahvistamisesta. Esityksen 32 § on tämän suuntainen, mutta jää jostain syystä puolitiehen. 1. momentin kohdan 2 perusteella kunta vastaisi edelleen omassa hallinto- ja palvelutoiminnassaan syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuollosta, mikä käsittäisi myös kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvät yhdyskuntajätteet. Kemianteollisuuden kanta on, että 32 §:n 1 momentin kohta 2 tulee poistaa, ja rajata kuntien yksinoikeudet hallitusohjelman mukaisesti asumisessa syntyvään yhdyskuntajätteeseen.

Bio- ja kiertotalous ovat itsessään syklisiä ja toimialarajat ylittäviä. Sääntely voi parhaimmillaan toimia mahdollistajana ja julkiset hankinnat hyvänä alkusysäyksen antajana markkinoille. Perusperiaatteina tulisi olla paitsi kestävyys myös markkinalähtöisyys, myös raaka-aineen käytössä. Markkinoiden toimivuus vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi yritysten intoon ja mahdollisuuksiin kehittää uusia teknologioita ja innovaatioita. Nyt tehtävä lainsäädäntö viitoittaa suunnan tulevaisuuden liiketoiminnalle.

Sitran johdolla on laadittu Suomen kiertotalouden tiekartta, jossa painotetaan jätteen näkemistä resurssina ja kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia paitsi ympäristöhyötyihin myös talouskasvuun. Suomi tavoittelee jopa globaalia johtoasemaa kiertotaloussa, minkä saavuttaminen edellyttää uutta otetta sekä enenevää yhteiskehittämistä yrityksiltä, valtionhallinnolta sekä t&k -kentältä.  32 §:n 1. momentin kohta 2 on ristiriidassa sekä hallitusohjelman yksityiskohtaisen kirjauksen että Suomen pitkän tähtäimen strategisten pyrkimysten kanssa. Perusteluja sille, miksi kohta 2 tarvitaan, on vaikea nähdä. Kunnalliset toimijat ja yksityiset toimijat ovat lähtökohtaisesti yhtä luotettavia, ja mahdollistavat yhtä lailla jätehuollon turvallisen toiminnan, joka vielä yksityiskohtaisesti varmistetaan muun ympäristölainsäädännön alueilla. Vaarana on, että kohta 2 paitsi vääristää kilpailua myös estää innovaatioita ja kokeiluja niin yrityksissä kuin kunnan hallinto- ja palvelutoiminnan organisaatioissa. Esimerkiksi jos koulu tai yliopisto haluaisi itse osallistua jätteensä hyötykäytön kehittämiseen vaikkapa ”kinkkutempun” *) kaltaisessa tempauksessa, kohdan 2 kirjaus voisi pahimmissa tapauksessa estää tai hankaloittaa sitä.

3. Hankintalaista poikkeaminen

Uusi hankintalaki tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Elinkeinoelämän kilpailuneutraliteetin ja markkinoiden toimivuuden kannalta tärkeä asia on, että uusi laki rajaa kuntien sidosyksikköasemassa toimivien yhtiöiden markkinaehtoisen toiminnan 5 prosenttiin ja korkeintaan 500 000 euroon.

Ehdotetussa jätelain 145 §:ssa säädettäisiin kunnan jätehuollon toimialaa koskevaksi pysyväksi sidosyksikön markkinaehtoisen toiminnan ulosmyyntirajaksi 10 % eikä määritelmään sisällytettäisi laisinkaan euromääräistä rajaa.  Kemianteollisuuden kanta on, että sidosyksikön sallittua ulosmyyntiä koskeva raja tulee säilyttää jätehuollossa samalla tasolla kuin muillakin toimialoilla eli voimassa olevan hankintalain mukaisena (ko. pykälä tulee siis poistaa kokonaan jätelaista).

Jätehuollon ja kiertotalouden kehittämisen kannalta emme näe mitään perusteluja sille, miksi kunnan jätehuollon toimialalle säädettäisiin mainittu poikkeus. Päinvastoin, poikkeus heikentää kilpailuneutraliteettia ja markkinoiden toimivuutta. Monissa viimeaikaisissa selvityksissä on myös nostettu esiin, kuinka julkishallinnon ja muiden suurten toimijoiden hankinnat ovat keskeisiä yritysten uusien innovaatioiden (teknologioiden, tuotteiden, palveluiden) markkinoiden alkusysäyksen luomisessa. Kilpailuneutraliteetin heikentäminen heikentää erityisesti pk-yritysten asemaa.

Ystävällisin terveisin

KEMIANTEOLLISUUS RY
Timo Leppä
Toimitusjohtaja

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia euroa ja se työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä. Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan laskien kemianteollisuus työllistää lähes 100 000 henkilöä ja luo vuotuista arvonlisää 9,4 miljardia euroa. Monet kemianteollisuuden kasvualueet ja innovaatiot liittyvät biotalouteen ja kiertotalouteen.

*) ”Kinkkutemppu” oli joulun 2016 alla ympäri Suomea järjestetty Kemianteollisuus ry:n aluille laittama kinkkujen jäterasvojen keräys- ja jalostustempaus, joka tuotti noin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä autojen polttoaineeksi ja 14 500 euron potin hyväntekeväisyyteen. Lisätietoa: http://www.kinkkutemppu.fi/

Katso myös
Blogit | 11.12.2018

Sami Nikander: Hiilineutraalia tulevaisuutta ei ole ilman kemiaa

Uutiset | 11.12.2018

Orion suojelee Itämerta

Uutiset | 11.12.2018

Neste aktiivinen hiilikädenjäljen laskemisessa

Uutiset | 10.12.2018

Nesteen Peter Vanacker kirjoittaa ilmastosankaruudesta

Avaa kuvapankki

Tilaa uutiskirje

Mediayhteys

Susanna Aaltonen
Johtaja, Vaikuttaminen
KTM, VTK

+358 40 593 4221

susanna.aaltonen­@kemianteollisuus.fi