Kemia-Suomi-hankkeen selvitysmiehen raportista hyvä pohja kemian osaamisen kehittämiseen

Kannanotot | 28.01.2016

Lausunto annettu 28.1.2016

Kemia-Suomi-hankkeen selvitysmiehen raportti toimii hyvänä pohjana kemian osaamisen kehittämiseen. Kemianteollisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että maamme yliopistolaitos tarjoaa jatkossakin yritysten tarvitsemaa laadukasta kemian alan osaamista ja tutkimusta.

Kemianteollisuus ry on ollut mukana tukemassa Suomen kemian ja kemiantekniikan rakenteellisen kehittämiseen ja profiloitumiseen tähtäävää hanketta Kemia-Suomi. Hankkeen tavoitteet laatia Suomen kemian opetukselle ja tutkimukselle kehittämissuunnitelma, jonka puitteissa tarkastellaan ja koordinoidaan eri yksiköiden välistä työnjakoa ja yhteistyötä, ovat erittäin kannatettavia.

Selvitysmiehenä Kemia-Suomi-hankkeessa toimineen akateemikko Risto Niemisen 22.1.2016 ilmestyneeseen raporttiin on koottu kattava kokonaiskuva kemian alan tilanteesta yliopistoissa. Raportissa tuodaan myös hyvin esille kemianalan tärkeys Suomessa uuden liiketoiminnan, kuten biotalouden ja kiertotalouden, mahdollistajana sekä globaalien ongelmien ratkaisijana.

Selvitysmiehen raportin mukaan kemia ei tieteenalana yllä aivan Suomen tieteenalojen kärkisijoille, mikä vaikuttaa myös kokonaisvaltaisesti opetukseen ja tutkimukseen. Raportissa ei otettu suoranaisesti kantaa maamme yhdeksän (9) kemian yliopistoyksikön lukumäärään, vaikka pienten yksiköiden ylläpitäminen ei tutkimuksen eikä opetuksen kannalta ole järkevää.

Raportissa todetaan, että teollisuuden rekrytointitarpeet kemianalan osaajiin olisivat kasvussa. Tällaisesta ennusteesta meillä ei ole Kemianteollisuus ry:ssä tietoa, joskin kemian osaajien ja osaamisen tarpeiden on arvioitu lisääntyvän bio- ja kiertotalouden vahvistuessa.

Kannanotto koulutusasioihin

Kandivaiheen laaja-alaistaminen on hyvä suuntaus, ja sitä jo toteutetaankin joissakin yliopistoyksiköissä. Huolena on kuitenkin, että jos opiskelupaikka myönnetään aluksi vain kandivaiheeseen, maisterivaiheen hakuun saattaisi tulla ylimääräinen porras, joka hidastaa opintojen etenemistä. Tämänhetkisen tiedon ja kokemuksen valossa työllistyminen pelkällä kanditutkinnolla ei laajemmassa mitassa ole todennäköistä kemianalalla.

Erillisistä kansainvälisistä maisteriohjelmista luopuminen, siten että kaikki maisteriohjelmat olisivat englanninkielisiä, on hyvä ehdotus. Tosin periaate, että opiskelijoiden tulisi saada suorittaa yliopistotutkimus omalla äidinkielellään (suomi/ruotsi) voi nousta vaatimukseksi.

Tohtoreiden määrän lisäämistä emme kannata. Tämä johtaisi helposti siihen, että jatko-opiskelijoiksi hakeutuisi maistereita, joita tutkimustyö ei aidosti kiinnosta. Sen sijaan pitäisi kiinnittää huomiota kemian tohtoreiden työllistymiseen. Tästä on hyvänä esimerkkinä raportissakin mainittu PoDoCo-ohjelma. Myös yritysten valmiuksia ja kiinnostusta palkata tohtoreita tulisi vahvistaa. .

Tohtoreiden lukumäärän nostaminen ei välttämättä johda tutkimuksen tason nousemiseen. Tutkimusryhmissä tehtävä tutkimus pitäisi enenevässä määrin tehdä post doc ja senioritutkijoiden varassa.

 

Yliopistojen välinen yhteistyö

Ehdotetut yhteistyömuodot  eri yliopistojen välillä ovat kannatettavia. Raportissa mainitaan mm. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyöhanke. Raportissa ei kuitenkaan mainita Tampereen ammattikorkeakoulua, joka on mukana hankkeessa. Yleisesti ottaen eri paikkakuntia koskevissa yhteistyöhankkeissa olisi hyvä ottaa myös alueiden ammattikorkeakoulut huomioon.

Yhteisten tutkijakoulujen perustaminen esim. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston välille on järkevää. Näin tuotaisiin myös kemiaa ja kemiantekniikkaa lähemmäksi toisiaan.

Kansainvälisyyden edistäminen on tärkeätä  esim. ulkomaisten tutkijavaihto-ohjelmien ja professorivierailuiden muodossa. Kansainvälisyys ei kuitenkaan saa olla itsetarkoituksellista, vaan tavoitteena tulee aina olla hyvien opiskelijoiden rekrytointi sekä tutkimuksen ja koulutuksen korkea taso.

Kemianteollisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että maamme yliopistolaitos tarjoaa jatkossakin yritysten tarvitsemaa laadukasta kemian alan osaamista. Kemia-Suomi on tarpeellinen, kemian koulutusta ja tutkimusta kehittävä hanke, jossa esiin nostetut näkökulmat tulee ottaa huomioon alan yliopistoyksiköiden toiminnan kehittämisessä. Teollisuus osallistuu mielellään hankkeen jatkotoimenpiteistä käytävään keskusteluun.

Lisätiedot

Kemianteollisuus ry
Johtaja Riitta Juvonen
Asiamies Carmela Kantor-Aaltonen 

Akateemikko, selvitysmies Risto Niemisen raportti Kemia-Suomi: kemian ja kemiantekniikan rakenteellinen kehittäminen ja profilointi  (pdf) on luettavissa Suomen yliopistot UNIFI ry:n kotisivulla. 

Katso myös
Uutiset | 27.01.2017

Orionin Reijo Salonen on vuoden 2017 teknologiajohtaja

Uutiset | 23.01.2017

MAOLin Neljän tieteen kisojen parhaimmisto palkittiin Helsingissä

Uutiset | 20.01.2017

Seuraavat viikot ovat valtakunnallisia LUMA-viikkoja

Uutiset | 16.01.2017

Teknologian tutkimuskeskus VTT 75 vuotta