Työntekijän sairastuminen vuosiloman alkaessa tai sen aikana

Blogit | 19.07.2022

Kesälomakausi on parhaillaan käynnissä. Ajoittain esiin nousee tilanne: ”Miten työntekijän vuosiloman käy tilanteessa, kun työntekijä sairastuu?” Merkitystä työntekijän vuosiloman kannalta on erityisesti sillä, onko työntekijä sairastunut vuosilomansa alkaessa vai lomansa aikana.

Vuosilomalain 25 §:n 1 momentissa todetaan: ”Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.” On hyvä ymmärtää, ettei mikä tahansa vähäinen sairaus kuitenkaan oikeuta vuosiloman siirtoon. Edellytyksenä vuosiloman siirtämiselle vuosilomalain 25 §:ssä nimenomaan on, että työntekijä on tosiasiassa työkyvytön. Jos kyseessä ei ole haittaava työkyvyttömyys, voisi loman tarkoitus edelleen toteutua ilman sen siirtoa. Kun harkitaan työkyvyttömyyttä, huomioon tulisi ottaa kaikki ne työntekijän työtehtävät, joihin työntekijä voitaisiin hänen työsuhteensa ehtojen mukaan osoittaa. Lisäksi lääkärinlausunnolla on merkitystä arvioitaessa tilannetta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sairausloman ja vuosiloman tarkoitukset ovat erilaiset.

Vuosilomalain 25 §:n 1 momentti sääntelee tilannetta, jossa työkyvyttömyys on alkanut ennen loman alkua. Vuosiloman siirto tulisi tällöin kyseeseen, kun työntekijä on ilmoittanut työnantajalle työkyvyttömyydestään ja sen syystä ennen loman alkua ja nimenomaisesti pyytänyt vuosilomansa siirtämistä. Pelkkää lääkärintodistuksen lähettämistä ei tule tulkita pyynnöksi vuosiloman siirtämisestä. Ilman työntekijän ilmaisemaa pyyntöä loman siirrosta sekä luotettavaa selvitystä työkyvyttömyydestä loma ei tulisi siirrettäväksi.

Vuosilomalain 25 §:n 2 momentin mukaan: ”Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Edellä tarkoitetut omavastuupäivät eivät saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan”. Mikäli työntekijä tulee työkyvyttömäksi vasta loman alkamisen jälkeen, loma-aikana ei pidetä työkyvyttömyysaikaa, joka ylittää kuusi lomapäivää (ma-la). Omavastuupäivät eivät kuitenkaan saa vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan.

Voidaan siis todeta, että on tärkeää tehdä ero sen välillä, onko työntekijä sairastunut ennen lomaansa vai lomansa aikana. Tällä on merkitystä omavastuupäivien kannalta. Työntekijän tulisi aina nimenomaisesti pyytää vuosilomansa siirtoa työkyvyttömyyteen perustuen, ennen lomaa kuin loman aikanakin. Pyyntö työnantajalle tulisi esittää viipymättä. Lisäksi työntekijä on velvollinen esittämään luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestään työnantajan sellaista pyytäessä.

Lopuksi nostan esiin vielä työehtosopimustemme lomakauden pidennystä koskevan kirjauksen. Pidennetty lomakausi (1.4.-31.10.) on mahdollista ottaa käyttöön yhteisesti niin todettaessa tilanteessa, jossa yritys olisi ajautumassa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin jotka johtaisivat työvoiman käytön vähenemiseen. Kirjaus osaltaan lisää joustoa vallitsevassa taloudellisesti epävarmassa ja ennalta-arvaamattomassa ajassa.

Oikein aurinkoista kesälomaa kaikille sen koittaessa!

Eveliina Kontio
Lakimies

Katso myös
Kesä kemiassa -blogit | 11.08.2022

Katri Reunanen, Terrafame: Hyvien harjoittelukokemusten kautta alalle

Kesä kemiassa -blogit | 04.08.2022

Joni Diep, Borealis Polymers: Paras kesätyökokemus tähän mennessä

Kesä kemiassa -blogit | 28.07.2022

Hanna Sjöberg, Mirka: Min tredje sommar på Mirka

Kesä kemiassa -blogit | 21.07.2022

Mikko Mäenpää, Orion: Monipuolinen kesä myynnin ja markkinoinnin parissa