Sami Nikander: EU:n kesäinen energia- ja ilmastopaketti vaatii kehittämistä erityisesti päästökaupan osalta
Euroopan komissio julkaisi 15.7.2015 kuin lomalukemisiksi tukevan kesäpakettinsa energia- ja ilmastoasioista. Paketti on vain osa helmikuussa 2015 julkaistun energiaunionin sateenvarjon alle kuuluvista kymmenistä aloitteista. Energiaunioniksi nimetyllä strategiallia pyritään energian tuontiriippuvuuden vähentämiseen, varmaan ja kilpailukykyiseen energian saatavuuteen, uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseen ja päästöjen vähentämiseen. Kemianteollisuuden kannalta strategian tavoitteet ovat kannatettavia, kun ne toteutetaan romuttamatta EU:n energiapolitiikan päätavoitteita: toimitusvarmuutta, kilpailukykyisyyttä ja kestävyyttä.
Paketin merkittävimmät osat liittyvät kemianteollisuudessa energiajärjestelmän kehittämiseen ja päästökaupan uudistamiseen. Muut kemianteollisuuden kannalta merkittävät energia- ja ilmastopolitiikan osat, kuten jäsenmaiden päästövähennystavoitteet päästökauppasektorien ulkopuolella (ns. taakanjako, effort sharing) ja uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämistä koskevat direktiivipäivitykset annetaan vuonna 2016, Pariisin ilmastokokouksen (joulukuu 2015) jälkeen.
Energiajärjestelmän kehittämisessä mallia pohjoismaisista sähkömarkkinoista?
Energiajärjestelmän kehittämisellä pyritään energian tuontiriippuvuuden vähentämiseen, varmaan ja kilpailukykyiseen energian saatavuuteen, uuden kasvun ja työpaikkojen luomiseen ja päästöjen vähentämiseen – kaikki kemianteollisuuden kannalta myönteisiä asioita. Pohjoismainen sähkömarkkinamalli on varmasti hyvä esimerkki, kun asiasta aletaan laajemmin keskustella.
Päästökaupan uudistamiseen tähtäävät ehdotukset sen sijaan kaipaavat jatkotyöstämistä, jotta uudistus huolehtii eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ja sen myötä talouskasvusta ja työllisyydestä.
Päästökaupparemontin on turvattava kilpailukyky
Päästökaupan pelisääntöjä koskevat valinnat eivät varsinaisesti vaikuta päästöjen määrään, mutta niillä on suuri merkitys teollisuuden kilpailukyvylle. Olennaista on välttää hiilivuoto. Ilmastonmuutoksen torjunnan, talouden ja työllisyyden näkökulmasta on tärkeää, että teollisuus ei siirry Euroopan ulkopuolelle maihin, joilla ei ole vastaavia päästökaupasta johtuvia kustannuksia.
Lopullisessa direktiivissä on varmistettava riittävä kompensaatio päästökaupan teollisuudelle aiheuttamista kustannuksista. Päästökauppa nostaa myös sähkön hintaa ja näin heikentää energiavaltaisen teollisuuden kilpailukykyä. Komissio ei esitä kattavia toimenpiteitä tämän epäkohdan korjaamiseksi. Eurooppalainen teollisuus uhkaa jäädä pysyvästi heikompaan asemaan maailman muiden maiden teollisuuteen nähden.
EU:n tavoite on nostaa teollisuuden osuus BKT:stä 20 prosenttiin. Tämä on otettava esityksen jatkokäsittelyn lähtökohdaksi. Päästökaupasta syntyvät ylimääräiset, suorat ja epäsuorat kustannukset on torjuttava, kunnes maailmanlaajuinen, tasapuoliset kilpailuolosuhteet takaava ilmastosopimus on tullut voimaan. Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisesti EU:n on tarkistettava yksipuolisia ilmastotavoitteitaan, jos Pariisin ilmastokokouksessa ei saavuteta tasapuolista ilmastosopimusta.
Kilpailukyvyn turvaava, pitkäjänteinen ja vakaa toimintaympäristö on teollisuuden toiminnan perusedellytys. Hallitusohjelman kirjaus teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn turvaamisesta ja hiilivuodon torjumisesta on erinomainen lähtökohta, joka antaa Suomelle oikeat eväät vaikuttaa EU:n ilmastopolitiikkaan.
Suomessa jo ryhdytty toimeen
Suomen hallituksen linjaus kompensoida teollisuudelle päästökaupasta aiheutuvia kustannuksia on positiivinen signaali energiavaltaiselle teollisuudelle. Kompensaatio vahvistaa osaltaan suomalaisen vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä. Se on tärkeää saada Suomessa täysimääräisenä käyttöön mahdollisimman pian.
Sami Nikander
Lue seuraavaksi
Luvitus on uudistettava perustavanlaatuisesti ja pian – ”Nyt näemme karun esimerkin järjestelmämme ongelmista”
VILPEn Tuomas Saikkonen: ”Tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu yrityskulttuurista”
