Hyppää sisältöön

Pia Vilenius: Jätelain tulee edistää materiaalien kiertoa ja mahdollistaa tulevaisuuden innovaatiot

Jätelailla on merkittävä vaikutus kiertotalouden tehokkaaseen toteutumiseen. Sääntelyn tulee olla mahdollistaja, ei luoda tarpeettomia ja jäykentäviä hallinnollisia esteitä materiaalien tehokkaalle hyödyntämiselle. Yritysten investointihalukkuutta tulee edistää pitkäjänteisellä ja mahdollistavalla lainsäädännöllä. Jätteitä koskeva lainsäädäntö on avainasemassa myös kemianteollisuuden alan hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Juuri lausunnoilla olleen jätelain esipuheessa todetaan seuraavasti: ”Jätelain tarkoituksena on edistää kiertotaloutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä, vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, ehkäistä jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle, varmistaa toimiva jätehuolto sekä ehkäistä roskaantumista.”

Jätelain tulisi kaikilta osiltaan edistää kiertotaloutta ja siihen tehtäviä investointeja, olla joustava eikä luoda tarpeettomia ja jäykentäviä hallinnollisia rakenteita tai esteitä materiaalien tehokkaalle hyödyntämiselle. Jätelakia tulisi myös kehittää pitkäjänteisesti niin, että yrityksillä on kiinnostusta ja uskallusta tehdä kiertotalouden edistämiseen ja jätteiden hyödyntämiseen tarvittavat investoinnit niin, että materiaalit ja niihin liittyvä yritystoiminta pysyvät Suomessa. On tärkeää varmistaa esimerkiksi se, että kotimaista muovien kierrätyskapasiteettia (sekä mekaanista että kemiallista) lisätään Suomessa vastaamaan kasvavaan tarpeeseen.

Jätteitä koskeva lainsäädäntö on avainasemassa myös kemianteollisuuden alan hiilineutraaliuden saavuttamisessa. Yhä suurempi osa kemianteollisuuden raaka-aineista on jatkossa peräisin kiertotaloudesta, jolloin ne voivat elinkaarensa jossain vaiheessa olla myös hetkellisesti jätelainsäädännön piirissä.

Sivutuotteeksi luokittelun ja jätteeksi luokittelun päättymisen (End of waste) menettelyjen keventäminen ovat kiertotalouden toteuttamisen kannalta isoja kysymyksiä. Sivutuotteeksi luokittelun sujuvoittaminen edistää myös hallitusohjelman kiertotaloutta koskevaa kirjausta, jonka mukaan ”edistetään hallinnon, lainsäädännön ja taloudellisten ohjauskeinojen avulla kiertotaloutta ja puretaan sen esteitä sekä Suomessa että EU:ssa.”

Jätelakiesityksessä oleva sivutuotteiden tai jätteeksi luokittelun päättyminen ei vastaa aiemmin esimerkiksi jätelakityöryhmässä käytyjä keskusteluja sujuvoittamisesta. Lakiesityksen perusteella olemme huolissamme siitä, että asiassa ollaan menossa jopa nykyistä käytäntöä tiukempaan suuntaan. Kevyempi ilmoitusmenettely tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Olisi hyvät toimia lannoitelainsäädännön tyyppisesti, eli luoda tuotelainsäädännöllä mahdollisuuksia ja edellytyksiä jätteiden, toisioraaka-aineiden ja sivutuotteiden käytölle, jolloin viranomaistasolla ensisijaiset toimijat ovat tuoteviranomaiset. Tällöin nimenomaan jätelain näkökulmasta viranomaisroolin tulisi keventyä ja painottua ilmoitusmenettelyyn, eikä lupamenettelyn kaltaisiin toimiin. Myös harmonisoidun sivutuote- ja EoW-statuksen saavuttaminen helpottaisi merkittävästi materiaalien liikkumista ja hyödyntämistä, sillä kiertotalouden materiaalivirrat liikkuvat lisääntyvässä määrin maan rajojen yli.

Jätelain tulee ohjata materiaaleja, erityisesti muoveja, kiertotalousajattelun mukaisesti tehokkaaseen hyödyntämiseen myös määritelmien tasolla. Jätehierarkian määrittelyt on otettu jätelakiin sellaisenaan jätepuitedirektiivistä. Direktiivin antamisen aikoihin ei esimerkiksi vielä ollut selkeää näkymää edistyneisiin jätepohjaisiin polttoaineisiin. On selvää, että muoveille asetetut kunnianhimoiset kierrätystavoitteet eivät tule toteutumaan ilman kemiallisen kierrätyksen mahdollisuuksien täysimittaista hyödyntämistä.

Katsomme myös, että viranomaisilla tulee olla lakiin kirjattu oikeus perustellusti poiketa jätehierarkiasta jätedirektiivin mukaisesti. Nyt tämä kirjaus puuttuu lakiesityksestä. Ennakoimme tarvetta tällaisille poikkeamille kiertotalouden innovaatioiden myötä.

Edellä esitetyt toimet lisäisivät myös yritysten investointihalukkuutta ja uskoa tulevaan. Tarvitsemme kaikki mahdolliset toimet, jotta yritykset saadaan investoimaan materiaalien kiertoon ja jotta kiertotalouden mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä. Jätelaki on yhdessä muiden tukitoimien kanssa keskeisessä roolissa.

Pia Vilenius

Johtava asiantuntija, Bio- ja kiertotalous