Hyppää sisältöön

Minna Etu-Seppälä: Mistä on kemianteollisuuden paikallinen sopiminen tehty?

Ei tiedetty helmikuussa 2020, kun kemianteollisuuden työehtosopimusratkaisut sovittiin, että maaliskuussa puhkeaa maailmanlaajuinen pandemia. Ei tiedetty tammikuussa 2022 työehtosopimusratkaisuja tehtäessä, että jotain niin järkyttävää kuin Ukrainan sota puhkeaa helmikuussa.

On selvää, että työehtosopimusneuvotteluosapuolet, yritykset ja henkilöstö eivät voi enää tuudittautua siihen, että mikään ei muutu. Muutoksia ja yllätyksiä tulee. Parasta on, jos niihin pystytään yhdessä reagoimaan. Yhdessä ratkaisun avainten hakeminen on helpompaa.

Paikallisen sopimisen sävy julkisuudessa on saanut negatiivisen leiman. Siitä huolimatta työpaikoilla sovitaan päivittäin erilaisista asioista ja kemianteollisuuden puolella sopimista halutaan myös lisää molemmin puolin. Tästä kertoo tuore maaliskuussa 2022 tehty kysely kemianteollisuuden työnantajaedustajille ja luottamusmiehille

Tuoreissa työehtosopimusratkaisuissa kemianteollisuuteen on sovittu vino pino paikallista sopimista edistäviä toimia. Miksi? Paikallisessa sopimisessa piilee edelleen valtava potentiaali. On myös huomattu, että paikallinen sopiminen vaatii vaalimista. Se ei hoidu itsestään. On myös huomattu, että isoimmat haasteet eivät ole siinä, miten hyvin työpaikoilla tunnetaan paikallisen sopimisen mahdollisuudet tai osataan teknisesti tehdä sopimus. Haasteet piilevät muualla:

  • neuvotteluosapuolten yhteistyössä ja luottamuksessa
  • siinä, että koko työyhteisö ymmärtää yritysten toimintaympäristön haasteet ja mitä haasteisiin vastaaminen tarkoittaa
  • se, että kuunnellaan myös henkilöstön tarpeita
  • työpaikalla ei ole yksinpelaajia, vaan joukkuepelaajia
  • ymmärretään, että kaikki ollaan samassa veneessä

Näihin haasteisiin Kemianteollisuus ja sen neuvottelukumppanit Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat valmiita vastaamaan mm. antamalla tukea ja apua sekä koulutusta yhteistyön ja hyvän neuvottelukulttuuriin vahvistamiseen ja paikallisten sopimusten syntymiseen yrityksissä. Osapuolet seuraavat jatkossa myös vuosineljänneksittäin kyselyllä, miten paikallinen sopiminen edistyy toimialalla ja puuttuvat mahdollisiin esiin tulleisiin haasteisiin.

Sopimisen ei tarvitse olla vastakkainasettelua. Sitä voidaan tehdä hyvässä hengessä ja myös huumori matkassa. Voidaan rohkeasti kokeilla ja päästään myös eroon sopimuksista, jos ne eivät toimi. Aina ei löydy yhteisymmärrystä. Sekin pitää hyväksyä. Kaikesta ei tarvitse myöskään sopia.

Kemianteollisuudessa tähtäin on paikallisen sopimisen edistymisessä, ei edistämisessä. Tavoite on asetettu korkealle, ihan yhdessä ja tarkoituksella!