Hyppää sisältöön

Jussi-Pekka Rode: Kehysriihi antoi koulutustoimijoille miniporkkanoita

Viimeinen kehysriihi ennen ensi vuoden eduskuntavaaleja ei pitänyt sisällään isoja menolisäyksiä äänestäjien miellyttämiseksi. Koulutuksen osalta kemian alalle tärkeintä riihessä oli vakauden luominen koulutuskenttään. Koulutusleikkaukset ovat kipeästi osuneet kaikkiin koulutusmuotoihin ja uhkaavat rapauttaa Suomen vahvimman kilpailukyvyn, hyvän perusosaamisen ja laadukkaan korkeakoulutuksen.

Ennen riihtä viestin keskeisille päättäjille siitä, mitä toivon otettavan huomioon. Tärkeimpänä tavoitteena näin ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tukemisen. Tältä osin riihi oli pienoinen pettymys. Olisin mielelläni nähnyt hallituksen panostavan työpaikanomaisiin oppimisympäristöihin osana reformin toimeenpano-ohjelmaa.

Hallitus saa silti ison peukun akuuttiin työvoimatarpeeseen vastaamisesta, työvoimapoliittisen koulutukseen panostamisesta ja alan vaihtamisen helpottamisesta. Kemian alan koulutuksessa joustavampi koulutus yritysten tarpeista lähtien ja täsmäkouluttaminen ovat entistä enemmän kasvua mahdollistavia tekijöitä.

Kielitaidon opiskelu helpottuu jatkossa, kun jo peruskoulun ensimmäisellä luokalla voi aloittaa vieraan kielen opinnot. Myös lukion uudistamiseen panostaminen on hyvä uutinen kansainvälisen ympäristön luomiseksi. Yksi keskeinen hallituksen lisäresurssin kohde on korkeakouluopintoihin siirtymisen helpottaminen. 

Hallituksella on syksyn budjettiriihessä viimeinen mahdollisuus tehdä korjausliikkeitä tällä hallituskaudella. Jo aiemmin mainitun ammatillisen koulutuksen tuen lisäksi hallituksen tulisi arvioida oppilaanohjauksen resurssien määrän riittävyys, korkeakouluvision tilanne ja LUMA SUOMI -ohjelman onnistuminen ja ohjelman jatko.

OKM:n hallinnonalalta keskeisiä muutoksia

  • Toisen asteen heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleville toisen asteen opiskelijoille oppimateriaaleihin helpotusta
  • A1 vieraan kielen opiskelu alkaa ensimmäisellä luokalla alkaen 1.1.2020
  • Lukiouudistuksen tueksi osoitetaan lisärahoitusta 8,5 miljoonaa euroa
  • Käynnistetään jatkuvan oppimisen reformi (Osaava Suomi)
  • Osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen 54 miljoonaa, joista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutuksiin 30 miljoonaa euroa.

Jussi-Pekka Rode

Asiantuntija, koulutuspolitiikka