Carmela Kantor-Aaltonen: Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa uusien innovaatioiden avulla

Blogit | 14.05.2019

Suomi on pudonnut OECD-maavertailussa T&K-investointien häntäpäähän. Suurin pudotus on tapahtunut soveltavan tutkimuksen julkisissa T&K-panostuksissa, joka on johtanut yritysten TKI-toiminnan ja yritys-yliopisto-yhteistyön laskuun.

Viime vuosien innovaatiopolitiikka on ollut poukkoilevaa ja näköalatonta eikä se ole palvellut pitkäjänteistä ja kokeilutoimintaan kannustavaa tutkimusta ja tuotekehitystä yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa.

Kemianteollisuus julkaisi tammikuussa visionsa Hiilineutraalista kemianteollisuudesta 2045. Toimiala sitoutuu ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen. Tavoitteeseen päästäkseen vaaditaan mittavia investointeja uusiin teknologioihin, innovaatioihin ja osaamiseen. Kemian alalla innovaatiosyklit ovat pitkiä, n. 10-15 vuotta, ja ne tarvitsevat siten pitkäjänteistä rahoitusta ja riskinottokykyä. Uusien teknologioiden käyttöönottoa edeltää pilotointi ja kokeiluvaiheet, joilla osoitetaan mm. innovaatioiden skaalautuvuus ja kustannustehokkuus.

Kemianteollisuus on asettanut itselleen kovan tavoitteen hiilineutraalisuudesta vuoteen 2045 mennessä. Kyse ei ole pelkästään kemianteollisuuden hiilijalanjäljen pienenemisestä, vaan myös kädenjäljen kasvattamisesta. Kemian ala on avainasemassa uusien ratkaisujen luomisessa myös muille toimialoille niiden ponnistellessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Uudet keksinnöt, teknologiat ja innovaatiot syntyvät yhteistyön kautta, suurten veturiyritysten, pk-yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten muodostamissa ekosysteemeissä. Suurten yritysten rooli ekosysteemeissä on merkittävä, koska ne luovat alustan osaamiskeskittymille. Julkista T&K-rahaa tulisikin kohdentaa huomattavasti aiempaa enemmän suurille yrityksille, josta se yhteistyön muodossa hyödyntää myös pk-yrityksiä ja yliopistoja. Myös pilotointeihin ja kokeiluympäristöihin tulisi panostaa, jotta uudet keksinnöt saadaan käyttöön teollisuuden uudistuvissa prosesseissa.

Julkisen T&K-rahoituksen tasoa tulisikin nostaa leikkauksia edeltäneelle tasolle ja se tulisi kohdistaa erityisesti yritysvetoisille innovaatiokumppanuuksille. Julkista rahoitusta voitaisiin ohjata esim. päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensoinnin jälkeen jäävistä huutokauppatuloista, jotka ovat n. 200-250 miljoonaa euroa vuodessa. Näin vapautuvia varoja voitaisiin ohjata uudistuvaan teknologiaan, jolla kehitetään hiilineutraalia kiertotaloutta ja siihen vaadittavaa osaamista.

Carmela Kantor-Aaltonen
Johtava asiantuntija, Innovaatiot

Katso myös
Uutiset | 25.04.2019

Puro - maailman ensimmäinen markkinapaikka hiilidioksidin poistolle

Blogit | 29.01.2019

Rasmus Pinomaa: Energiatehokkuudella kohti hiilineutraalia kemianteollisuutta

Tiedotteet | 25.01.2019

Hiilineutraali kemia 2045 − Suomen kemianteollisuus asetti itselleen kovan tavoitteen

Blogit | 11.12.2018

Sami Nikander: Hiilineutraalia tulevaisuutta ei ole ilman kemiaa