23.04.2020

Carmela Kantor-Aaltonen: Hallituksen TKI-tiekartan keskiössä ovat uudet kumppanuusmallit, innovatiivinen julkinen sektori ja osaaminen

Koronakriisin myötä on käynyt selväksi, että tutkittu tieto ja uudet innovaatiot ovat avainasemassa pandemiasta selviytymisessä. Osaaminen ja innovaatiot ovat myös pitkän tähtäimen keino selviytyä koronakriisin aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista, niiden avulla luodaan yrityksiin uutta liiketoimintaa ja kasvua.

Yritysten kumppanuudet mahdollistavat innovaatioiden pilotoinnin ja skaalaamisen

Hallituksen uuden TKI-tiekartan keskiöön on nostettu uudet kumppanuusmallit, osaaminen sekä innovatiivinen julkinen sektori. Uusien kumppanuusmallien tarkoituksena on koota sekä suuret että pienet yritykset, korkeakoulut sekä tutkimuslaitokset yhteisiin verkostoihin, osaamiskeskittymiin ja ekosysteemeihin. On tärkeätä, että kumppanuudet muodostetaan yrityslähtöisesti ja niissä mahdollistetaan myös syntyvien uusien innovaatioiden pilotointi ja skaalaaminen, jotta uudet teknologiat saadaan mahdollisimman joustavasti yritysten käyttöön. Näin varmistetaan myös, että syntyvät keksinnöt ja innovaatiot saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Korkeakoulupaikkojen lisääminen kannattaa tehdä harkitusti ja laatu edellä

Osaajien saatavuus on kriittistä yritysten innovaatiotoiminnalle. TKI- tiekartassa on asetettu tavoitteeksi korkeakoulutettujen osuus nuorista aikuisista 50 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on sinänsä hyvä ja noudattaa OECD -verrokkimaiden tasoa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää korkeakoulujen sisäänoton laajentamista. Korkeakoulupaikkojen lisääminen kannattaa kuitenkin tehdä harkitusti esim. hiilineutraalisuustavoitteiden kannalta kriittisillä aloilla. On tärkeätä kiinnittää huomiota myös koulutuksen ja osaamisen laatuun, innovaatiotoiminta vaatii huippuosaamista ja korkeakoulutettujen määrän lisääminen ei korvaa osaamisen laatua.

Yhteistyössä on voimaa

On hyvä, että tiekartassa on korostettu julkisen sektorin yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja yhteistyön lisääminen on asetettu myös yhdeksi mittariksi. Tiekartassa kiinnitetään huomiota myös tutkijakoulutuksen kehittämiseen niin, että valmistuvien tohtoreiden osaaminen on paremmin yritysten hyödynnettävissä. Myös tukijakoulutettavien liikkuvuus ja työelämäyhteistyö on asetettu kehityskohteiksi.

Hallituksen TKI-kartassa asetetaan tavoitteeksi nostaa Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuuden 2.7 prosentista 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite vaatii myös yrityksiltä suuria panostuksia tuleviin TKI-investointeihin. Tavoite on kova ja on hyvä, että tiekartassa on asetettu kansallisen rahoituksen rinnalle tavoitteeksi EU- ja kansainvälisen rahoituksen tason noston. Tiekartan seurantamittariksi on asetettu mm. Horisontti -ohjelman kautta kotiutettava TKI-rahoitus. Suomalaisten EU- hakemusten määrää ja kunnianhimon tasoa tulisikin saada nostettua.

Ilmastonmuutos on merkittävimpiä globaalia kasvua ohjaavia ajureita ja teollisuuden hiilineutraalisuustavoitteitta ei saavuteta ilman uusia teknologioita ja innovaatioita. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa on katsottava eteenpäin ja investoitava uutta kasvua luovaan TKI- toimintaan.