Anni Siltanen: Suomi, pidäthän pintasi koulutuksen kärkimaana!

Blogit | 31.01.2019

Vietin viime viikolla muutaman päivän Lontoossa, maailmanlaajuisessa teknologian ja luonnontieteellis-matemaattisten alojen BETT -tapahtumassa, jonka kävijämäärät yhden viikon aikana huitelevat kymmenissä tuhansissa. Enpä ihmettele. Sain nähdä mm. aika villiä ja futuristista opetusteknologiaa, tulevaisuuden robotiikkaratkaisuja ja kuulla oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön uusia tuulia maailmalta sekä tavata nuoria, jotka olivat yhteisen kielen puutteessa opettaneet ikäisiään pakolaisnuoria koodaamaan. Ihastutti, ahaa-elämyksiä syntyi. Kotiin tullessa mietitytti moni asia.

Me suomalaiset olemme ylpeitä Suomen maineesta koulutuksen ykkösmaana. Syystäkin; onhan suomalainen perusopetus ja opettajankoulutus tunnettu korkeasta tasostaan ja hyvistä tuloksista. Maailmalla on ilo olla suomalainen, sillä PISA -menestyksemme tiedetään niin Keski-Euroopassa kuin vaikkapa latinalaisessa Amerikassa. Lontoossa viime viikolla kuitenkin yllätyin: Suomi ei ollut tulevaisuuden osaamiseen keskittyvässä tapahtumassa juuri mitenkään esillä, eikä suomalaista osaamista mainittu paneelikeskusteluissakaan. Sen sijaan mm. Egypti esitteli uutta, valtakunnallista oppismisstrategiaansa sekä opetus- ja teknologiaministeriötä sadan neliön osastolla. Oppilaitosten ja yritysten yhteinen innovointi sekä ketterät, koko oppimispolun kattavat PPP-mallit vakuuttivat. Saudi-Arabia oli luonut koko koulujärjestelmän kattavan digistrategian ja halusi erottua parhaana koulutusmaana vuoteen 2030 mennessä. Turkkilainen yliopistokonsortio esittäytyi omien opiskelijoidensa alakouluissa tekemän sosiaalisen vastuutyön kautta. Toisena keskeisenä kokonaisuutena mieleen jäivät robotiikka ja erilaiset digioppimisratkaisut, joiden takana oli muutamaa globaalia jättiä lukuun ottamatta aina aasialainen innovaatio ja start up -yritys

Kotiin palatessa todellakin mietitytti: suomalainen teollisuus tarvitsee luonnontieteellis-matemaattisten alojen huippuosaajia jo nyt ja myös tulevaisuudessa. Suomalainen koululaitos ja korkeakoulutus tuottavat alojemme osaajia entistä vähemmän, ja huoli heikosta vetovoimasta, osaamisen tasosta ja etenkin tutkimuksen, kehityksen ja innovaation kehityksestä on nyt jo suuri. Meillä ei ehkä ole tarpeeksi kova tekemisen nälkä. On totta ja tulee huomioida, että joissakin esillä olleissa maissa koulutuksen tasa-arvo eivätkä ihmisoikeudet toteudu. Kaikista toimista kuitenkin voi huomata, että koulutukseen halutaan kovasti panostaa ja näitä panostuksia myös nostaa esiin. Olisi tärkeää, että BETT-tapahtumassa olisivat esillä maat, joissa tärkeät arvot kuten sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu, eivätkä ihmisoikeuksia polkevat maat.

Haluan uskoa, että suomalainen teollisuus jatkossakin löytää tarpeeksi osaajia pitämään huolta siitä, että Suomen kilpailukyky säilyy. Avainasemassa ovat sekä koulutuksen ammattilaiset että työelämä. Olisiko nyt aika katsoa tulevaisuuden osaamista puhtaasti kokonaisuutena ja tarpeen näkökulmasta, määritellä jo hienosti olevien asioiden lisäksi todelliset uhkakuvat ja päättää, miten yhdessä haluamme vastata niihin? Ehkäpä hakea hyviä käytänteitä myös ulkomailta?  Pieni pohjoinen maa ei pärjää yksin.

Anni Siltanen
Asiantuntija, Osaaminen ja vetovoima

Katso myös
Blogit | 16.07.2019

Anni Miettunen: LUMA voi olla makeeta

Uutiset | 11.07.2019

Luonnontieteellis-matemaattinen osaaminen nousuun SuomiAreenalla

Blogit | 02.07.2019

Anni Siltanen: Suomi, olet LUMAn tarpeessa

Uutiset | 14.06.2019

SuomiAreenalla pelastetaan maailmaa LU+MA -osaamisella