Yritysten kokemukset kilpailukykysopimuksen mukaisista työajan pidennyksistä

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen vaikutuksia ja toteutustapoja selvitettiin vientiteollisuuden yritysten osalta haastettelututkimuksella kesän 2019 aikana (Kilpailukykysopimuksen vaikutukset vientialojen yrityksissä, Risto Alanko 12.8.2019).

Yhteisenä piirteenä eri vientiteollisuuden aloilla oli, että tuntien toteutustavasta sovittiin ensisijassa paikallisesti, mikäli siinä ei onnistuttu, tuli sovellettavaksi kunkin alan työehtosopimuksen ns. perälautasäännöt.

Se, miten toteuttamisesta eri yrityksissä on sovittu vaihteli merkittävästi: mm. työajan lyhennysvapaita eli ns. pekkasia on vähennetty, on eliminoitu arkipyhistä johtuvia tuotannon keskeytyksiä, työaikapankista on vähennetty saldoja tai käsitelty työajan pidennystunteja liukuvan työajan järjestelmässä.

Mitä hyötyjä työajan pidennyksestä yrityksille on ollut?

  • Tuotannon järjestelyjen helpottaminen (tuotannon keskeytysten välttäminen mm. helatorstain johdosta, joustavat lisätyöajat projektitoimituksiin, lisäresurssit pullonkauloihin)
  • Työpanoksen lisääntyminen (lisääntynyt tuotantoaika, myytävä työaika)
  • Työvoimakustannusten hallinta
  • Henkilöstön osaamisen kehittäminen
  • Tuottavuuden parantuminen
  • Vaikutukset saatuihin tilauksiin ja toimeksiantoihin (lisääntynyt palveluaika, mahdollisuus hoitaa enemmän projekteja ja toimituksia)
  • Paikallisen sopimisen kehittyminen myönteisesti
  • Parantunut kyky kilpailla kansainvälisessä konsernissa uusista investointipanostuksista

Johtopäätöksenä yritysten vastauksista voidaan todeta, että kokonaishyöty työajan pidennyksestä nähdään yrityksissä korkeana.