Responsible Care

Sidosryhmätilaisuudet

Avoin viestintä ja sidosryhmäyhteistyö ovat osa kemianteollisuuden vastuullisuutta. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä on vuodesta 1999 lähtien vieraillut yhteensä 165 592 henkilöä ja erilaisia tilaisuuksia on järjestetty yhteensä lähes 5 226 kappaletta.  

Määritelmä

Avointen ovien ja niihin rinnastettavat pienimuotoisemmat tilaisuudet ovat Responsible Care -ohjelmassa käyttöön otettu tapa kertoa alan vastuullisesta ympäristö- ja turvallisuustyöstä. Tilaisuuksissa tehdään kemianteollisuuden tuotantolaitoksia tutuiksi lähiseudun asukkaille, yritysten naapureille, yhteistyökumppaneille, paikkakunnan opettajille ja heidän oppilailleen sekä oman henkilöstön perheille.

Tulokset

Yritykset ja niiden eri puolella Suomea sijaitsevat toimipaikat tekevät erilaista sidosryhmäyhteistyötä mm. ylläpitämällä toistuvasti kokoontuvia yhteistyöryhmiä, kuten viranomaisryhmiä, naapuripaneeleita ja kummiluokkia. Avoimet ovet ovat yksi sidosryhmätilaisuuksien näkyvin muoto.

Sidostyhmätilaisuuksia järjestettiin Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vuoden 2017 aikana yhteensä 554 ja vierailijoita oli runsaat 12 748. Yhteensä vuodesta 1999 lähtien on ohjelmassa mukana oleviin yrityksiin käynyt tutustumassa 165 592 henkilöä ja tilaisuuksia on ollut noin 5 226.

Yleisimmät yritysten ilmoittamat sidosryhmät olivat lähiympäristön asukkaat ja muut yritykset, koulut ja muut oppilaitokset, viranomaiset, asiakkaat, alihankkijat ja tavarantoimittajat.

JPG/618,82 kt

Ympäristö- ja turvallisuuskoulutusten määrä

Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä järjestettiin vuonna 2017 kaikkiaan 2 935 koulutustilaisuutta, joissa käsiteltiin ympäristö- ja turvallisuusasioita. Tilaisuuksiin osallistui kaikkiaan 28 514 henkilöä. Koulutustilaisuuksia on järjestetty kaikkiaan noin 50 723 vuodesta 1988 alkaen.

Määritelmä

Koulutustilaisuuksiksi lasketaan ne yrityksen sisäiset koulutustilaisuudet, jotka liittyvät ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen tai joissa nämä aiheet ovat olleet oleellisena osana käsiteltäviä asioita. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskoulutusta saaneiden osuus on määritetty laskemalla koulutustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden osuus yritysten koko henkilökunnan määrästä.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä järjestettyjen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioihin keskittyvien koulutustilaisuuksien määrä vuonna 2017 oli 2 935, joka on 4 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Koulutettujen osuus henkilöstöstä nousi vuodesta 2016 noin 9 %.

Monissa yrityksissä koulutustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä oli suurempi kuin yrityksen henkilömäärä, eli yksittäinen henkilö osallistui useampaan koulutustilaisuuteen.

JPG/707,39 kt

Ympäristö- ja turvallisuusinvestoinnit sekä käyttökustannukset

Kemianteollisuuden Responsible Care -ohjemassa mukana olevat yritykset investoivat ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyön kehittämiseen vuonna 2017 yhteensä noin 98 miljoonaa euroa. Vastaavien toimintojen käyttökustannukset olivat 96 miljoonaa euroa vuonna 2017. Investoinnit ovat vuodesta 1988 kasvaneet 116 prosenttia ja käyttökustannukset 104 prosenttia.

Määritelmä

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustyön investointeihin kuluvat ilmansuojeluun, vesiensuojeluun ja jätehuoltoon kohdistuvat sekä erittelemättömät investoinnit. Vuodesta 1995 mukana ovat olleet myös energiatehokkuuden ja työturvallisuuden investoinnit. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestointeja ovat esimerkiksi uuden prosessitekniikan kehittäminen, puhdistuslaitokset ja ympäristönsuojelulaitteet.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnan käyttökustannuksiin kuuluvat investointeja vastaavat toiminnot. Käyttökustannuksilla tarkoitetaan ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnan aiheuttamia kustannuksia, kuten laitteiden vaatimaa energiaa, apuaineita, huoltoa ja kunnossapitoa sekä ympäristöhenkilöstön palkkoja ja ympäristötutkimuksia.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten yhteenlasketut ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestoinnit olivat vuonna 2017 noin 98 miljoonaa euroa, joka on 7 % vähemmän kuin vuonna 2016.

Investoinnit kohdistuivat varsin tasaisesti ilmansuojeluun, vesien suojeluun, energiatehokkuuteen ja työturvallisuuteen. Jätehuoltoon kohdistuneet investoinnit nousivat selvästi suurimmaksi investointikohteeksi. Osuus oli lähes kolmannes.

Ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnan käyttökustannukset vuonna 2017 olivat 96 miljoonaa euroa, joka on runsaan 12 % vähemmän kuin vuonna 2016. Edellisten vuosien tapaan suurimmat kustannukset kohdistuivat jätehuoltoon ja vesiensuojeluun. Työturvallisuus on kolmanneksi suurin kohde.

JPG/669,12 kt

Hallintajärjestelmät

Hallintajärjestelmät toimivat yritysten johtamisen ja toimintojen jatkuvan kehittämisen työkaluina. Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä 99 prosentilla oli käytössään jokin hallintajärjestelmä. Niistä yli yhdeksän kymmenestä on ulkopuolisen sertifioijan hyväksymiä.

Määritelmä

Hallintajärjestelmiin kuuluvat esimerkiksi laatustandardi ISO 9001, ympäristöstandardi ISO 14001, ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä EMAS sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardit ja -spesifikaatiot BS 8800, OHSMS, OHSAS 18001 sekä ISRS. Yrityksillä on lisäksi omia hallintajärjestelmiä. Suurin osa yrityksillä käytössä olevista hallintajärjestelmistä on toimipaikkakohtaisia. Tästä johtuen useamman toimipaikan omaavalla yrityksellä voi olla toiminnassa useampi samaa aihealuetta käsittelevä hallintajärjestelmä. Hallintajärjestelmiä kuvaaviin lukuarvoihin on laskettu kaikki yritysten toimipaikoissa käytössä olevat hallintajärjestelmät.

Tulokset

87 %:lla Responsible Care -ohjelman yrityksistä on toiminnassa ISO 9001 ja/tai ISO 14001 -standardin mukainen hallintajärjestelmä. Lisäksi usealla yrityksellä tai toimipaikalla on rakenteilla jompikumpi mainituista järjestelmistä. EMAS-järjestelmä on rekisteröitynä kahdella yrityksellä.

OHSAS 18001 -spesifikaation mukainen hallintajärjestelmä tai sitä vastaava hallintajärjestelmä on valmiina 48 yrityksellä tai toimipaikalla. Rakenteilla se on 2 yrityksessä tai toimipaikassa. Lisäksi 46 yritystä tai toimipaikkaa ilmoittaa muusta valmiista hallintajärjestelmästä.

Toiminnassa olevista hallintajärjestelmistä on 35 % ISO 9001 -standardin mukaisia, 30 % ISO 14001 -standardin mukaisia, 1 % EMAS-järjestelmiä, 18 % OHSAS 18001 -järjestelmiä tai vastaavia ja 17 % muita järjestelmiä.

ISO-standardien mukaiset hallintajärjestelmät sekä työterveys- ja työturvallisuusasioiden hallintajärjestelmät ovat yritysten pääasiallisia työkaluja, mutta erityisesti asiakkaiden omia vaatimuksia tai yritysten omat vastuullisuusasioiden hallintaa korostavat hallintajärjestelmät ovat lisääntyneet viime vuosina.

JPG/624,98 kt

Materiaalivirrat tuotannossa

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevin yritysten materiaalivirrat on koottu yhteenvedoksi. Vuonna 2017 tuotannon raaka-aineista oli 13 prosenttia uusiutuvia ja 2 prosenttia kierrätettyjä. Edellisenä vuonna osuudet olivat vastaavasti 11 prosenttia uusiutuvia ja noin 3 prosenttia kierrätettyjä.

Tuotannosta poistuvista materiaaleista 1 prosenttia oli sivuvirtoja ja jätteitä. Näistä materiaalina ja energiana hyödynnettiin 88 prosenttia.

Tuotannon luonne vaihtelee kemianteollisuudessa merkittävästi. Joissakin yrityksissä lähes kaikki käytetty raaka-aine on uusiutuvaa, kun taas toisella tuotannon alalla uusiutuvan raaka-aineen käyttö on äärimmäisen vaikeaa.

Vettä käytetään kemianteollisuuden tuotannossa osin raaka-aineena, se sitoutuu tuotteisiin tai poistuu jätevetenä puhdistukseen.

JPG/374,28 kt

Energian kulutus

Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten energiatehokkuus on parantunut vaiheittain. Tuotannossa käytettiin energiaa 0,94 kWh tuotekiloa kohden vuonna 2017. Edellisestä vuodesta laskua oli noin 2 prosenttia. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energiankulutus on vähentynyt 21 prosenttia.

Määritelmä

Energian kulutus ilmoitetaan sähkön ja muun energian kulutuksena. Muun energian kulutukseen sisältyy fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn ja kaasun kulutus. Yritys määrittää itse tasealueen, jonka mukaan se laskee energian kulutuksensa. Tällöin määritellään myös se, kuinka otetaan huomioon prosesseissa syntyvät polttoaineet, jotka mahdollisesti hyötykäytetään energiana. Tuotantoon suhteutettu intensiteetti kertoo energiatehokkuuden kehittymisestä.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten sähkön kulutus vuonna 2017 oli 6,7 TWh ja muun energian kulutus 20,2 TWh. Tuotantomäärään suhteutettuna sähköenergian ja muun energian käyttö laski 2 % vuoden 2016 tasosta.

Vuonna 2017 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä käytettiin energiaa 0,94 kWh per tuotantokilo. Vastaava luku seurantajakson alussa vuonna 1995 oli 1,2 kWh per tuotantokilo. Vuodesta 1995 tuotantoon suhteutettu energian kulutus on vähentynyt 21 %.

Suurin osa käytetystä sähköenergiasta ostetaan energiantoimittajilta. Vuonna 2017 ostetun sähkön osuus sähkönkulutuksesta oli noin 95 %. Kulutetusta muusta energiasta ostettua oli 29 %. Oman tarpeen lisäksi energiaa riitti myös myytäväksi.

Vuonna 2017 kulutetusta energiasta tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä kaikkiaan noin 8 % kulutetusta energiasta. Kulutetusta sähköstä uusituvilla tuotettiin 14 % ja kulutetusta muusta energiasta 5,5 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä.

Suomen kokonaisenergian kulutus oli vuonna 2017 noin 1,36 miljoonaa terajoulea TJ, mikä oli noin prosentin vähemmän kuin vuonna 2016. Sähköenergian kokonaiskulutus oli 85,5 TWh Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 36 %. Teollisuuden osuus energian loppukäytöstä oli 46 %*)

*) Lähde: Tilastokeskus – Energian hankinta ja kulutus

http://www.stat.fi/til/ehk/2016/04/ehk_2016_04_2017-03-23_tie_001_fi.html

JPG/684,49 kt

Veden kulutus

Kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä kulutettiin 0,94 litraa vettä tuotantokiloa kohden vuonna 2017. Tuotannon vedenkäyttö on tehostunut viime vuosina askeleittain. Kokonaisuutena kulutus tuotantokiloa kohden on vähentynyt 60 prosenttia vuodesta 1995.

Määritelmä

Tuotannossa kulutettu vesi sitoutunut tuotteisiin tai se poistuu jätevetenä puhdistukseen. Tuotantoon suhteutettu veden kulutus kertoo resurssitehokkuuden kehittymisestä. Mukana ei ole jäähdytysvettä, jota yritys käyttää prosessilämmön poistossa. Jäädytysvesi virtaa jäähdytysputkissa erillään prosesseissa olevista aineista, minkä jälkeen se palautetaan takaisin mereen tai järveen.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevat yritykset kuluttivat tuotannossaan yhteensä noin 27 miljoonaan m3. Kulutetun veden määrä laski lähes 13 prosenttia vuodesta 2016.

Vuonna 2017 yrityksissä käytettiin tuotteiden tuottamiseen kaikkiaan 0,94 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Osa vedestä sitoutui tuotteisiin ja osa poistui jäteveden mukana puhdistettavaksi. Vuonna 1988 vastaava luku oli 2,4 litraa vettä tuotantokiloa kohden. Vedenkulutus on vähentynyt 60 % vuodesta 1995.

Kulutetusta vedestä 88 % on peräisin pintavesilähteistä ja loppuosa on peräisin pohjavedestä.

JPG/652,44 kt

Kasvihuonekaasupäästöt

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevien yritysten tuotannon kasvihuonekaasupäästöt olivat hiilidioksidiksi laskettuna 227 grammaa tuotantokiloa kohden vuonna 2017. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 grammaa hiilidioksidia tuotantokiloa kohden. Tuotannon määrään suhteutetut kasvihuonepäästöt ovat seuranta-aikana vähentyneet 27 prosenttia.

Määritelmä

Kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan mukaan varsinaisten prosessipäästöjen lisäksi myös tehtaan alueella toimivien yritysten oman voiman- ja höyryntuotannon hiilidioksidipäästöt. Mukana ovat myös ostoenergian tuotannon aiheuttamat epäsuorat hiilidioksidipäästöt.

Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen, ja niiden vähentäminen on maailmanlaajuinen tavoite.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten suorat hiilidioksidipäästöt olivat noin 4,2 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Laskua vuoteen 2016 on runsaat 4 %. Tuotantoon suhteutettuna päästöt laskivat 3 %. Hiilidioksidipäästöistä 87 % on prosessiperäistä, loput päästöistä syntyvät energiantuotannosta.

Yritysten ostamasta energiasta 16 % tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

Muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöt olivat noin 1 073 tonnia (metaani eli CH4 293 tonnia ja typpioksiduuli eli N2O 780 tonnia). Muiden kasvihuonekaasujen päästöt hiilidioksidiksi muunnettuna ovat yhteensä noin 0,25 miljoonaa tonnia. Luku nousi noin 4 % vuoden 2016 tasosta.

Vuonna 2017 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneiden yritysten tuotannon kasvihuonekaasuintensiteetti oli noin 227 gCO2e per tuotantokilo. Intensiteettiin on sisällytetty tuotannon prosessien ja energiantuotannon suorat kasvihuonekaasupäästöt sekä tuotantoon käytetyn ostoenergian aiheuttamat epäsuorat fossiiliset kasvihuonekaasupäästöt. Laskua vuoteen 2016 verrattuna oli 3 %. Vuonna 1999 vastaava luku oli 310 gCO2e tuotantokiloa kohden.

Suurin osa Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä on energiasektorilla syntyneitä hiilidioksidipäästöjä. Kokonaisuudessaan Suomen kasvihuonekaasujen päästöt vastasivat 55,6 miljoonaan hiilidioksiditonnia vuonna 2015.*)

*) Lähde: Tilastokeskus - Energianhankinta ja kulutus ja Tilastokeskus - Kasvihuonekaasut sekä Tilastokeskus – Kasvihuonekaasuinventaario

http://findikaattori.fi/fi/87

Päästökertoimien lähde: Motiva. Yksittäisen kohteen CO2-päästöjen laskentaohjeistus sekä käytettävät CO2-päästökertoimet. Käytetyt kertoimet: sähkö (220 kgCO2/MWh ja muu energia 226 kgCO2/MWh)

jpg/696,55 kt

Ilmapäästöt

Päästöt ilmaan ovat kemianteollisuudessa jatkuvasti vähentyneet. Responsible Care –ohjemassa mukana olevien yritysten happamoittavat ilmapäästöt ovat laskeneet yli 90 prosenttia vuodesta 1988. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet vastaavasti 70 prosenttia. Kasvihuonekaasujen osalta lasku on ollut 21 prosenttia vuodesta 1999.

Määritelmä

Ilmapäästöindeksi lasketaan happamoittavista ja kasvihuonekaasujen sekä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.

Happamoittavia ilmapäästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty rikkipäästöt (SO2:na, kerroin 1), typpiyhdisteiden päästöt (ilmoitetaan NO2:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 0,41) ja ammoniakkipäästöt (ilmoitetaan NH3:na, muutettu SO2:ksi, kertoimella 1,3). Kasvihuonekaasujen päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty hiilidioksidin (CO2, kerroin 1), metaanin (CH4, muutettu CO2:ksi kertoimella 21) ja typpioksiduulin ilmapäästöt (N2O, muutettu CO2http://tilastokeskus.fi/til/khki/2015/khki_2015_2017-04-06_kat_001_fi.html:ksi kertoimella 310). Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ilmapäästöissä ei ole käytetty erillistä kerrointa, vaan päästöjen määrä ilmoitetaan eri hiilivetyjen yhteenlaskettuna tonnimääränä. *)

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten happamoittavia ilmapäästöjä kuvaava indeksi on laskenut yli 90 % vertailuvuodesta 1988. Sama kehitys on ollut havaittavissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöissä. Lasku on näiden aineiden osalta ollut 70 %.

Kasvihuonekaasujen päästöjä on kemianteollisuudessa seurattu toimialakohtaisesti vuodesta 1999 lähtien. Tämä vuosi on valittu muista poiketen myös indeksin pohjavuodeksi. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 21 % vertailuvuoteen verrattuna.

*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry

**) Lähde: Tilastokeskus

http://tilastokeskus.fi/til/khki/2015/khki_2015_2017-04-06_kat_001_fi.html

JPG/605,50 kt

Vesipäästöt

Kemianteollisuuden päästöt vesistöihin vähenivät ratkaisevasti jo 1990-luvun aikana. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä vesistöjä rehevöittävät päästöt ovat laskeneet vuodesta 1988 jo 49 prosenttia ja potentiaaliset ekotoksiset päästöt lähes 90 prosenttia.

Määritelmä

Vesipäästöindeksi lasketaan rehevöittävistä vesipäästöistä suhteuttamalla ne tuotannon tonnimäärään. Indeksin pohjavuotena on 1988. Erityyppiset päästöt on saatu yhteismitallisiksi käyttämällä kullekin aineelle määriteltyjä potentiaalikertoimia, jotka kuvaavat niiden ympäristövaikutusta referenssiaineeksi muutettuna.

Rehevöittäviä päästöjä kuvaavaan indeksiin on sisällytetty fosfori (kerroin 3,06), typpi (kerroin 0,42) ja kemiallisen hapenkulutus eli COD (Chemical Oxygen Demand) (kerroin 0,022).

Potentiaalisesti ekotoksisia päästöjä kuvaavaan indeksin referenssiaineena on 1,4-diklooribentseeni ja siihen on sisällytetty elohopean (kerroin 316,97), kadmiumin (kerroin 289,43) ja lyijyn (kerroin 2,4) vesipäästöt. *)

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevien yritysten rehevöittäviä vesipäästöjä kuvaava indeksi on laskenut 49 % vertailuvuodesta 1988.

Viime vuosikymmenten päästöjä rajoittavien toimenpiteiden ansiosta kemianteollisuuden rehevöittävien aineiden vesipäästöt eivät nykytasollaan ole koko Suomen mittakaavassa merkittäviä.

Sama kehitys on ollut havaittavissa potentiaalisesti ekotoksisten aineiden vesipäästöissä. Lasku on vertailuvuodesta 1988 näiden aineiden osalta ollut 87%.

*) Lähde: VNCI Guideline Environmental Performance Indicators for the Chemical Industry

http://www.vnci.nl/

JPG/607,24 kt

Työhyvinvoinnin tulospoimintoja

Työhyvinvoinnin seuranta oli Responsible Care –ohjelmassa kattavasti käytössä kolmannen kerran. Vuonna 2017 sairaspoissaolot olivat 3,9 % kokonaistyötunneista ja vaihtuvuus vastaavasti 7,5 % henkilöstöstä. Vaihtuvuus laski 4 %, mutta muutoin tulokset pysyivät edellisvuoden tasolla, samoin kuin työhyvinvoinnin kehittämisen toimenpiteet Esimerkiksi varhaisen tuen malli oli käytössä 95 % yrityksistä ja toimipaikoista.

JPG/487,35 kt

Läheltä piti - raportointi

Läheltä piti - raportointi Työturvallisuuden kehittämiseen liittyvä ennaltaehkäisevä työ on lisääntynyt voimakkaasti kemianteollisuuden Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Läheltä piti –raporttien määrä lisääntyi 4 % vuonna 2017 edellisestä vuodesta.

Määritelmä

Läheltä piti –tilanteiden raportoinnilla tarkoitetaan järjestelmää, jonka tarkoituksena on kerätä ja arvioida tietoja tapahtumista, jotka olisivat voineet johtaa vahinkoon tai tapaturmaan. Raportoinnin pohjalta arvioidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Raportointi on tehokas tapa ennaltaehkäistä tapaturmia.

Tulokset

Tapaturmien ennaltaehkäisyyn käytettävä läheltä piti -tilanteiden raportointi on nykyisin käytössä 94 % :lla Responsible Care –ohjelmassa mukana olevista toimipaikoista. Läheltä piti -raportteja tehtiin 16 841 vuonna 2017. Tämä on 0,8 raporttia/henkilö. Määrä oli sama vuonna 2016.

Kehittyneestä turvallisuusajattelusta kertoo myös työturvallisuuskortin yleistyminen. Vuonna 2016 työturvallisuuskortti oli käytössä 75 % ohjelmassa mukana olevista toimipaikoista. Muutos vuoteen 2004 on melkoinen, sillä silloin kortti oli käytössä 30 % yrityksissä.

JPG/433,14 kt

Tapaturmataajuus

Työturvallisuuden voimakas kehittäminen on tuottanut pitkällä aikavälillä tulosta kemianteollisuudessa. Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 5,0 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden (LTI3) vuonna 2017. Tapaturmataajuus laski 18 prosenttia vuodesta 2016. Vuodesta 1988 tapaturmat ovat vähentyneet 88 prosenttia. Kemianteollisuuden tapaturmataajuus on huomattavasti pienempi kuin teollisuudessa keskimäärin.

Määritelmä

Työtapaturmilla tarkoitetaan henkilöstölle tapahtuneita onnettomuuksia, joista on aiheutunut tapaturman tapahtumispäivän lisäksi vähintään kolmen päivän poissaolo työstä. Tapaturmiksi ei lueta sairastapauksia, kuolemantapauksia eikä työmatkan aikana sattuneita onnettomuuksia. Henkilöstöllä tarkoitetaan yrityksen kaikkia työntekijöitä, johon ei kuitenkaan lasketa kuuluvaksi ulkopuolisten urakoitsijoiden henkilöstöä.

Menetetyt työtunnit määritellään edellä määriteltyjen tapaturmien seurauksena menetettyjen työtuntien lukumääränä lukuun ottamatta kuolemantapausten tai invaliditeetin johdosta menetettyjä työtunteja. Työstä poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä mittaa yrityksen työturvallisuuden tasoa sekä ennustaa varsinaisten prosessionnettomuuksien syntymistodennäköisyyttä. Menetettyjen työtuntien osuus antaa kuvan työtapaturmien vakavuudesta.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 5,0 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (LTI3) vuonna 2017, ja menetettyjen työtuntien määrä oli 536 tuntia miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden laski lähes 18 % vuoden 2016 tilanteeseen verrattuna. Tuolloin luku oli 6,1 tapaturmaa miljoonaan työtuntia kohden. Menetettyjen työtuntien määrä miljoonaa työtuntia kohden laski 21% edelliseen vuoteen verrattuna. Vertailuvuodesta 1988 tapaturmataajuus on laskenut 88 %.

Herkemmällä mittarilla mitattuna kehitys oli vastaava. Vähintään yhden päivän poissaolon aiheuttaneita tapaturmia tapahtui 8,0 kappaletta miljoonaa työtuntia kohden (LTI1). Tämä tapaturmaindikaattori laski runsaat 6 % vuodesta 2016. Yrityksistä 21 % ei tapahtunut tapaturmia lainkaan.

Urakoitsijoille vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia sattui 7,3 kappaletta miljoonaan työtuntia kohden (LTI1). Vastaava luku vuonna 2016 oli 6,9.

Vuonna 2017 Responsible Care -ohjelmaan sitoutuneissa yrityksissä ei tapahtunut omalle henkilöstölle eikä urakoitsijoille kuolemaan johtaneita tapaturmia.

Vertailulukuna palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus* oli vuonna 2015 noin 10,8 (lähde: http://www.tvk.fi/tietopalvelu-ja-julkaisut/tilastokirja-2018/taajuudet/).

JPG/606,18 kt

Omaisuusvahingot

Responsible Care –ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtuneiden omaisuusvahinkojen suuruus oli vuonna 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa. Omaisuusvahingoista ilmoitti alle yksi kymmenestä toimipaikasta.  

Määritelmä

Omaisuusvahingoiksi lasketaan onnettomuuksissa rakenteille ja laitteille aiheutuneet vahingot, joiden suuruus on vähintään 2 000 euroa. Menetetyistä raaka-aineista ja tuotteista aiheutuneita omaisuusvahinkoja ei oteta huomioon.

Tulokset

Responsible Care -ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä oli omaisuusvahinkojen suuruus vuonna 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Seurantavuosien keskiarvo on lähes 2 miljoonaa euroa. Vahinkojen suuruus on vaihdellut satunnaisesti, eikä sen kehityksellä ole selvää suuntaa.

JPG/439,72 kt