Vientiliittojen uusi työmarkkinamalli hahmottuu

Vientiliittojen (Teknologiateollisuus, Ammattiliitto PRO, Kemianteollisuus, Metallityöväen Liitto, Metsäteollisuus, Paperiliitto, Puuliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Ylemmät toimihenkilöt YTN) neuvottelut uudesta työmarkkinamallista ovat edenneet hyvässä hengessä.

Liitot ovat paneutuneet muun muassa siihen, miten niiden keskinäistä työmarkkinatoimintaa voitaisiin kehittää kilpailukykyä, talouskasvua ja työllisyyttä edistävällä tavalla. Tavoitteena on, että vientiliittojen malli ohjaisi myös muiden sopimusalojen neuvotteluita ja turvaisi sitä kautta vakaata talouskehitystä ja suomalaisen tuotannon kilpailukykyä.

Vientiliitot ovat käyneet syksyn aikana tiiviitä neuvotteluja työmarkkinamallista, ja liittojen ajatuksista on keskusteltu kunkin keskusjärjestön sisällä. Perjantaina vientiliitot järjestivät laajan keskustelutilaisuuden, johon osallistui noin 40 työmarkkinavaikuttajaa liitoista ja eri keskusjärjestöistä. Tapaamisessa esiteltiin vientiliittojen ajatuksia ja keskusteltiin yhdessä työmarkkinajärjestelmän kehittämisestä.

Kehitteillä oma malli

Vientiliittojen luonnostelema työmarkkinamalli ei ole kopio Ruotsissa käytössä olevasta ns. teollisuussopimuksesta. Tavoite on kuitenkin sama: edistää kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia.

Mallin keskeinen ajatus on, että vientiliitot neuvottelevat työehtosopimuskierroksen alussa vahvan päänavauksen ja sopivat yhdessä sopimuksiinsa tehtävien muutosten kustannusvaikutuksesta. Kukin liitto asettaisi itse yksityiskohtaiset sopimustavoitteensa. Neuvottelujen pohjana olisi yhteinen, Suomen Pankin julkaisema kuva talouden tilasta ja kehityksestä.

Vientiliittojen päänavaus olisi merkittävä kokonaisuus Suomen työmarkkinoilla. Vientiliitot toivovat, että päänavaus ohjaisi myöhemmin tehtäviä sopimuksia niin, etteivät ne rasita viennin kilpailukykyä.

Sopimustoiminnan kehittämisestä on tärkeää käydä kaikissa liitoissa rakentavaa keskustelua. Kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaaminen on kaikkien suomalaisten etu ja hyvinvoinnin edellytys. Suomen talouden nousu on pitkälti riippuvainen siitä, että vienti saadaan vetämään. Orastava talouden elpyminen on turvattava vastuullisella sopimustoiminnalla. Tämä edellyttää kustannusten hallintaa myös vientialojen ulkopuolella.

Teollisuusliitot jatkavat työmarkkinamallin valmistelua ja vuoropuhelua muiden toimialojen kanssa. Valmista pitäisi tulla vuoden alkupuolella, jotta liitoille jäisi riittävästi aikaa valmistautua syksyn neuvotteluihin.

TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY | AMMATTILIITTO PRO RY | KEMIANTEOLLISUUS RY|
METALLITYÖVÄEN LIITTO RY | METSÄTEOLLISUUS RY | PAPERILIITTO RY | PUULIITTO RY |
TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY | YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY |

 

Lisätietoja

Kemianteollisuus ry

Timo Leppä, toimitusjohtaja, timo.leppa(at)kemianteollisuus.fi, puh. 050 301 6800
Jyrki Hollmén, johtaja, Työelämä, jyrki.hollmen(at)kemianteollisuus.fi, puh. 040 746 3687

Kemia – osa hyvää elämää

kemianteollisuus.fi
Twitter: @Kemianteollisuu
Slideshare: www.slideshare.net/Kemianteollisuusry
Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs
Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on yli 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Kemianteollisuuden liikevaihto on noin 20 miljardia ja se työllistää Suomessa suoraan 34 000 henkilöä.