Hyppää sisältöön

Kemianteollisuus: alkuvuosi kasvua, työmarkkinasyksy määrää jatkovauhdin

Talouskasvun vauhdittuminen näkyy myös Suomen kemianteollisuudessa. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna varsinkin viennin vetämänä. Valtaosa kasvusta tulee öljytuotteista, mutta kasvua on kaikilla kemianteollisuuden tuotealoilla. Kemianteollisuuden vaikutus Suomen työllisyystilanteeseen on merkittävä. Ala työllistää suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta lähes 100 000 suomalaista.

Viime vuoden lopulla nähty käänne vahvistui alkuvuonna kemianteollisuudessa, varsinkin viennin ja liikevaihdon osalta, joissa nähtiin yli 20 %:n kasvulukuja. Myös tuotantomäärät ja arvonlisäys kasvoivat. Kemianteollisuuden yritysten suhdannearviot ovat luottavaisia ja tämän hetken tilanne nähdään yleisesti normaalia parempana.

”Suomalaisen kemianteollisuuden tuotteille ja palveluille on kysyntää, ja alalla on hyvät edellytykset tulevaan kasvuun, kun vain osaamme käyttää hyvän alkuvauhdin hyödyksi. Osaaminen, uusiutuminen ja kustannuskilpailukyky ovat jatkossakin menestyksen avaimia”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Leppä.

Yksi kemianteollisuuden työpaikka luo 1,8 työpaikkaa muille aloille Suomeen. Kemianteollisuuden henkilöstömäärä kasvoi EK:n suhdannebarometrin mukaan keväällä hieman ja henkilöstömäärän odotetaan säilyvän tasaisena. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan investointien selvää kasvua.

”Kemianteollisuus on muusta teollisuudesta poiketen säilyttänyt koko 2000-luvun investointitasonsa ja henkilöstömääränsä Suomessa. Kilpailukyvyn, kasvun ja tulevaisuuden kannalta tämä on olennaista”, sanoo toimitusjohtaja Timo Leppä.

 

Suomen elpyminen riippuu syksyn neuvottelukierroksesta

Suhdanteen parantumisesta huolimatta sekä julkinen talous että kotitaloudet velkaantuvat nopeassa tahdissa, ja julkisen talouden ennustetaan jäävän rakenteellisesti alijäämäiseksi.

”Suomen kansannalouden kannalta tuottavuuden kasvu ja työllisyysasteen nostaminen ovat olennaisia. On tärkeää, että käänne pitää ja aiemmat kilpailukykymenetykset kurotaan umpeen. Yksi hyvä vuosi ei kuittaa kymmentä menetettyä”, sanoo Kemianteollisuus ry:n Työelämäasioista vastaava johtaja Jyrki Hollmén.

Viennistä ja tuotannosta vastaavat yritykset, ja niissä myös uudet työpaikat luodaan. Yritykset ovat erilaisia, erilaisissa tilanteissa ja usein kaukana keskimääräisestä.

”Siksi myös palkanmuodostuksen ja sopimisen pitäisi olla lähellä työpaikkoja; siellä, missä tilanteesta on paras ymmärrys. Tämä on ymmärretty jo aikaa sitten menestyvissä vientimaissa, kuten Ruotsissa ja Saksassa. Ne selvisivät finanssikriisin jälkeisistä vuosista joutumatta Suomen kaltaiseen kurimukseen”, Jyrki Hollmén jatkaa.

 

Katso lisää:

Ala numeroin – toimialagraafit

http://www.kemianteollisuus.fi/fi/tietoa-alasta/ala-numeroin-graafit/

Lisätietoja

 

Kemianteollisuus ry

Timo Leppä, toimitusjohtaja, timo.leppa@kemianteollisuus.fi, puh. 050 301 6800

Jyrki Hollmén, johtaja, Työelämä, jyrki.hollmen@kemianteollisuus.fi, puh. 040 746 3687

Susanna Aaltonen, johtaja, Vaikuttaminen, susanna.aaltonen@kemianteollisuus.fi, puh. 040 593 4221

Kemia – osa hyvää elämää

kemianteollisuus.fi

Twitter: @Kemianteollisuu

Slideshare: www.slideshare.net/Kemianteollisuusry

Linkedin: http://linkd.in/1g4vUbs

Tilaa uutiskirje: http://bit.ly/1Mk0cTq 

Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus teollisuuden tuotannosta ja tavaraviennistä on noin viidennes. Suoraan, välillisesti ja tulovaikutusten kautta työllistämme lähes 100 000 suomalaista.

Kemianteollisuuteen lasketaan Suomessa kemian prosessiteollisuus, öljytuotteet sekä muut kemian tuotteet kuten lääkkeet, kosmetiikka, pesuaineet, maalit, muovi- ja kumituotteet.

Kemianteollisuus ry on kemianteollisuuden ja sen lähialojen elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on toimialan kilpailukyvyn ja toimintaedellytysten edistäminen Suomessa. Kemianteollisuus ry:llä on lähes 400 jäsenyritystä sekä 14 jäsen- ja yhteistyöyhdistystä.