Kemianteollisuus ry:n näkemyksiä yritystukien uudistamiseen

Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta esittää näkemyksensä liittyen yritystukien uudistamiseen. Näkemyksenämme toteamme seuraavaa:

Suomalaisen yhteiskunnan menestys perustuu yritystoimintaan kannustavaan toimintaympäristöön ja korkeaan osaamistasoon. Hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka eli globaaleja ongelmia ratkova vientiteollisuus tukee kaikin mahdollisin keinoin niin osaamisen kuin T&K&I-toiminnan edistämistä. Osaamisen hyödyntämiselle ja innovaatioiden kaupallistamiselle on annettava mahdollisuus ja se onnistuu vain kilpailukykyisessä toimintaympäristössä menestyvien yritysten myötä.  

Yritystukien uudistamisselvityksessä pitää käsitellä erikseen valtion budjetista maksettavat tuet ja esimerkiksi teollisuuden kustannuksiin vaikuttavat veroratkaisut. Maksettavat tuet ovat menoeriä valtiolle, kun taas esimerkiksi teollisuuden maksamat energiaverot ovat tuloja valtiolle. Teollisuuden kustannuksiin kohdistuvia veroratkaisuita ei pidä käsitellä yritystukina, mikäli ne eivät alita merkittävästi keskeisten kilpailijamaiden vastaavia veroratkaisuja. 

Kemianteollisuuden uudistuminen ja uusien liiketoimintakonseptien luominen tapahtuvat lähes aina olemassa olevan, kannattavan tuotantotoiminnan yhteydessä. Ilman sitä ei ole mahdollisuuksia panostaa tutkimukseen, tuotekehitykseen, uusiin innovaatioihin tai kokeilu- ja pilottihankkeisiin. Uusien tuotteiden valmistuksen aloittaminen ilman valmiina olevaa teollista infrastruktuuria on vaikeaa. Yritystukien jakaminen säilyttäviin ja uudistaviin tukiin voi johtaa väärään johtopäätökseen, sillä teollisessa toiminnassa uudistuminen vaatii lähes poikkeuksetta olemassa olevan teollisen infrastruktuurin ja tuotannollisen toiminnan olemassaoloa.

Energia- ja logistiikkakustannukset ovat isolle osalle vientiteollisuuttamme merkittävä kuluerä. Kaukainen sijaintimme päämarkkinoihin nähden heikentää Suomessa toimivien yritysten kilpailutilannetta kilpailijamaihin verrattuna. Suomella ei ole varaa heikentää vientiteollisuutemme kilpailukykyä nostamalla energian tai liikenteen veroja tai poistamalla verojärjestelmän kilpailukykyvajetta korjaavia ominaisuuksia, kuten:

• Energiaveroleikkuri ja teollisuuden alempi sähkövero korjaavat osaltaan kilpailuvääristymää, joka yrityksille syntyy Suomen korkean energiaverotuksen vuoksi. Niillä kohtuullistetaan energiaverorasitetta lähemmäs sitä tasoa, joka vallitsee tärkeimmissä kilpailijamaissa. Näin toimien voidaan teollisuudelle luoda kilpailijamaiden kanssa mahdollisimman tasavertainen toimintaympäristö.
• Päästökaupan sähkön hintaa nostavia epäsuoria kustannuksia korjaava kompensaatio on EU:n sääntöjen mukainen järjestelmä, jolla torjutaan hiilivuodon uhkaa sellaisiin maihin, joissa ei ole yhtä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin EU:ssa. Kompensaatio ei ole yritystuki, vaan mekanismi, jolla teollisuuden kilpailukykyä voidaan säilyttää EU:n päästökaupan kustannuksista huolimatta.

Keskeisten kustannusten nousu ja niiden kehitykseen liittyvä epävarmuus, joka voi olla myös poliittista, saa yritykset pohtimaan tuotanto- ja investointitoimintaansa pitkällä tähtäimellä. Tuotannon siirtyminen Suomesta johtaa aina verotulojen pienemiseen, ei pelkästään esimerkiksi energiaveroissa, vaan kaikissa veroluokissa. Teolliseen tuotantoon liittyvää osaamisesta syntyy toimintaympäristössä, jossa tuotannollinen toiminta voi hyvin. Kilpailukykyinen teollisuus luo vaurautta, joka mahdollistaa yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kansantaloutemme uudistumisen.

 

Kemianteollisuus ry
Timo Leppä
Toimitusjohtaja