Sami Nikander: Uudistuminen vaatii tasapuolisen toimintaympäristön

Suomessa kemianteollisuudessa huippuammattilaiset kehittävät ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, tuoden kansantalouteemme vuosittain lähes 10 miljardin euron arvonlisän. Teollisuutemme vaatii kestävän tulevaisuuden rakentamiseen kansainvälisesti tasavertaisen toimintaympäristön. Viime aikojen keskustelu yritystuista saa koko ajan omituisempia sävyjä.

Sanotaan, että kemistit ja kemia pelastavat maailman. En voisi olla enempää samaa mieltä: kemianteollisuus on kestävän tulevaisuuden mahdollistaja. Pelastaaksemme maailman, uudistumme jatkuvasti. Uusiutuminen on yritystoiminnan elinehto. Sillä vastataan asiakastarpeiden ja markkinatilanteiden muutoksiin kehittämällä omien prosessien lisäksi uusia ratkaisuja täyttämään globaalien megatrendien tuomia tarpeita. Uusien liiketoimintojen ja tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen ovat osa yritysten uudistumista.

Tämän perusedellytys on yritysten hyvä kilpailukyky ja sen tuoma rahavirta. Samalla mahdollistetaan hyvinvointia yhteiskunnassa. Yhdessä yli 30 000 kemianteollisuuden huippuammattilaisen kanssa kehitämme ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, tuoden kansantalouteemme vuosittain lähes 10 miljardin euron arvonlisän. Tärkeää työtämme haluamme jatkaa ja kehittää edelleen. Panoksemme ovat vahvat, sillä investoimme vuositasolla miljardi euroa, josta yli kolmanneksen (400 miljoonaa euroa) tuotekehitykseen.

Yritystuen sisällöstä ei ole yksimielisyyttä 

Viime aikojen keskustelu on tuonut mukanaan synkkiä pilviä kotimaisen toimintaympäristömme taivaalle. Tämä yritystukikeskustelu saa päivä päivältä omituisempia sävyjä. Termi ”yritystuki” on poliittisesti herkullinen, sen sisällöstä ei vain ole yksimielisyyttä. Nyt käytävä keskustelu pohjautuu laskennalliseen harjoitukseen, jossa nykyistä verotusta verrataan vaihtoehtoisiin veromalleihin. Näin on saatu aikaan miljardien eurojen potti, jota ei oikeasti ole olemassa. Samalla veronmaksajasta on tehty tuen saaja. Tuen suuruus määräytyy sen mukaan, mihin verokantaan verrataan. Mielestäni suurin virhe on tehty verrattaessa  kotimaisia verokantoja toisiinsa. Vertailua pitäisi tehdä EU:n meille asettamaan vertailutasoon, vaikkapa EU:n määrittelemiin minimienergiaveroihin. Näin saataisiin tyystin erilaiset ja oikeammat vertailuarvot. Samalla nähtäisiin, kuinka paljon enemmän veroja oikeasti maksamme.

Kestävän tulevaisuuden toteuttamiseksi me kemianteollisuudessa tarvitsemme runsaasti energiaa, jonka käytämme energiatehokkaasti. Meille on tärkeää, että energiapolitiikka takaa jatkossakin kustannuksiltaan kohtuuhintaisen, riittävän, vähäpäästöisen ja toimitusvarman energian saannin. Tässä nykyisten tuotantopaikkojen kilpailukyvystä huolehtiminen on poliittisen järjestelmän perusvelvollisuus, sillä uusi liiketoiminta syntyy yleensä nykyisen teollisuuden yhteyteen, olemassa olevan toiminnan kassavirran avulla. Suomen on kehittyäkseen ja pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa käytettävä kaikkia keinoja, joilla varmistetaan tasavertainen toimintaympäristö keskeisiin kilpailijamaihimme verrattuna.

Poliittisen järjestelmän tehtävä ei ole synnyttää paljon puhuttua luovaa tuhoa, siitä huolehtivat markkinavoimat. Yhteiskunnan päätöksentekijöiden on luotava vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, joka auttaa yrityksiä niiden päätöksenteossa. Hyvinvointivaltiomme veropohja rakentuu yritystoiminnalle. Kansainvälisesti kilpaileva teollisuutemme vaatii kestävän tulevaisuuden rakentamiseen kansainvälisesti tasavertaisen toimintaympäristön. Meidän tulee hyödyntää kaikkia keinoja, joilla tämän varmistamme. Ei anneta rahavirtojemme, osaamisemme ja uusien ratkaisujemme valua Suomen ulkopuolelle, eihän?