Oli ilo toimia kemianteollisuuden innovaatioiden taustatukena
Kemianteollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan jäädessä historiaan on hyvä hetki pohtia teollisuuden innovaatiopoliittisen edunvalvonnan merkitystä. Neuvottelukunnan sihteerinä sain olla mukana innostavassa yhteistyössä, joka on siirtymässä nyt uusiin puitteisiin.
Innovaatiot saavat alkunsa tutkimuslaboratorioissa, usein yliopistojen ja yritysten tutkijoiden yhteistyönä. Joskus kuuluu epäilyjä, onko teollisuusliitolla mitään roolia tässä kuviossa. Onko toimialan yhteisillä ponnistuksilla merkitystä yksittäisen yrityksen innovaatiotoiminnan kannalta?
Kemianteollisuuden järjestöissä tiede- ja innovaatiopolitiikka on kuulunut perustoimintoihin vuosikymmenet. Runsaat 30 vuotta sitten perustettu Kemianteollisuuden tieteellinen neuvottelukunta oli oman lajinsa edelläkävijä, joka toi yhteen yritysten tutkimusjohdon ja yliopistojen professorit tukemaan tiede- ja innovaatiopoliittista edunvalvontaa.
Noihin aikoihin yliopistojen ja yritysten vuorovaikutus ei ollut kaikkien tahojen silmissä toivottavaa. Kemianteollisuus raivasi osaltaan tietä kohti avointa yhteistyötä, josta on sittemmin tullut arkipäivää.
Tieteellisen neuvottelukunnan toiminta oli monipuolista ja vaikuttavaa. Teknologia- ja tulevaisuuslinjauksilla viestittiin alan mahdollisuuksista ja innovaatioiden merkityksestä. Tiivis yhteistyö Tekesin kanssa synnytti alan tarpeista lähteneitä teknologiaohjelmia ja suuntasi merkittävästi rahoitusta kemian tutkimus- ja kehitystoimintaan. Neuvottelukunnan työllä oli kiistatta iso vaikutus kansallisiinkin linjauksiin.
On kysyttävä, kuka pitäisi alamme puolia, jos liitto ei huolehtisi innovaatiopolitiikasta. Suomessa toimivien yritysten kannalta on olennaista, että toimintaympäristö tarjoaa kilpailukykyiset puitteet tutkimukselle ja kehittämiselle. Tämä vaikuttaa mm. investointipäätöksiin. Nämä puitteet eivät synny itsestään.
Kemianteollisuuden tieteellisen neuvottelukunnan työ osoitti, että liiton vaikutus innovaatiojärjestelmään voi olla merkittävä. On ollut ilo olla mukana tässä työssä. Kiihtyvässä muutoksessa vaikuttamisen tarve ei ainakaan vähene.
Edunvalvonnan muotoja on kehitettävä muuttuvan toimintaympäristön mukaan. Teollisuuden kantoja on terävöitettävä, ja samalla on jatkettava yritysten ja tutkimuskentän yhteistyötä. Neuvottelukunnan aloittama työ jatkuu uusin muodoin innovaatiovaliokunnassa sekä kemian yritys- ja tutkimuskentän kokoavassa Tiedefoorumissa.
Riitta Juvonen
Lue seuraavaksi
Mika Aalto: Väritön, hajuton ja mauton – ja valtava mahdollisuus suomalaisille yrityksille!
Pia Vilenius: Suomalaiselle akkuteollisuudelle eväät nousta kärkijoukkoihin
