Jussi-Pekka Rode: Tytöistä ja pojista

On varhainen aamu ja kuljen lapsen kanssa päiväkotiin. Astumme oranssiin metroon. Hetken päästä huomioni kiinnittyy kahteen ala-asteikäiseen lapseen, tyttöön ja poikaan. He istuvat vierekkäin ja syventyneet omiin puuhiinsa. Tarkemmin katsottuna huomaan, että tyttö lukee Hevoshullu -lehteä, kun poika taas ilmiselvästi näprää kännykällään jotain peliä. Kuinka kliseistä, ajattelen: tyttö lukee ja poika pelaa.

Heikoista lukijoista on PISA -tutkimusten mukaan kolme neljäsosaa poikia. Joka kahdeksas peruskoulunsa päättävä poika ei omaa riittävän hyvää lukutaitoa, jotta selviytyisi jatko-opinnoistaan. Suomessa lasten ja nuorten asenne lukemiseen on kaikista PISA-maista kolmanneksi kielteisin. Lukukeskuksen Emmi Jäkkö arvioikin, että lukutaitoa pidetään itsestäänselvyytenä. Erityistä puutetta on syvälukemistaidoista. Yksi keskeinen tekijä heikkoon lukutaitoon on sosioekonomisen aseman vaikutus poikiin.

Entä sitten tytöt? Lukutaitoa löytyy, mutta peleistä opitut taidot välittyvät useimmiten pojille. Tyttöjä pitäisi myös kannustaa teknillisten opintojen pariin. Olen huomannut oman tyttäreni kohdalla ainakin yhden asian: suomalaiset lastenohjelmat eivät sisällä tarpeeksi tekniikkaa tai luonnontieteitä ainakaan tyttöjen näkökulmasta katsottuna. Toisessa kotimaassani Saksassa asiat ovat paremmin: tytöt, tekniikka ja luonnontieteet kuuluvat aukottomasti osaksi lastenohjelmia. Toivon, että Pikku Kakkonen ottaisi saksalaisilta kollegoiltaan mallia.

Kemianteollisuudessa perustaidot eivät ole ainoastaan tarpeellisia, vaan vähimmäisvaatimus, jos työssä haluaa pärjätä. Koulutuksella voidaan asiaan vaikuttaa, mutta parhaiten perustaitoja tulee harjoiteltua kotona. Pidäthän vanhempana siis huolen, että kannustat myös poikaasi lukemaan ja tyttöäsi pelaamaan. Molempia tarvitaan.