Hyppää sisältöön

Heidi Saarikko: Sivuaineen valinta

Opintojeni yhteydessä työskentelen korkeakoulumme opintoneuvojana. Tänä keväänä merkittävimmät vastuualueeni ovat HOPS-työpajojen (henkilökohtainen opintosuunnitelma) pitäminen sekä osallistuminen maaliskuun alussa pidettäville sivuainemessuille. Opintosuunnitelmien teossa vakioaiheena toistuukin sivuaineen valinta: Mitä olisi järkevää valinta? Pitääkö sivuaineen suoraan liittyä pääaineeseen? Auttaako jokin tietty sivuaine työnhaussa enemmän kuin toinen?

Oma vinkkini on, että valitse sivuaineeksi itseäsi eniten kiinnostavin kokonaisuus. Ei siis kannata huolehtia liikaa siitä, onko sivuaine ”järkevä” vaan mieti ennemmin, onko se mielekäs kokonaisuus juuri sinulle. Sivuaine tarjonta on ainakin meillä Aalto-yliopistossa valtava, sillä voit valita sivuaineen jostain neljästä teknillisestä korkeakoulusta, Kauppakorkeakoulusta, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta tai valita jonkin Aallon yhteisen sivuaineen. Lisäksi voit hakea sivuaineen suorittamiseen opinto-oikeutta jostain toisesta yliopistosta. Sivuainetarjontaan kannattakin tutustua huolella sivuaineopasta tutkien ja lisäksi suosittelen mahdollisuuksien mukaan käymään sivuainemessuilla, jossa voit tarkemmin kysellä kunkin korkeakoulun sivuainetarjonnasta ja sisällöstä. Mielestäni on myös hyödyllistä kysellä muilta korkeakoulusi opiskelijoilta ja opintoneuvojilta, mitä he ovat valinneet sivuaineekseen ja miksi, jotta saat paremman kuvan kyseisen sivuaineen opiskelusta käytännössä.

Voit myös miettiä, mitä tukiopintoja tarvitset pääaineopintojasi varten tai millaisia taitoja saatat tarvita myöhemmin työelämässä, johon sivuaineesta olisi hyötyä. Usein opiskelijat valitsevat sivuaineekseen Perustieteiden korkeakoulusta tuotantotalouden tai jonkin sivuainekokonaisuuden Kauppakorkeakoulusta kerryttääkseen myös kaupallista osaamistaan. Itsekin olen tehnyt näin, sillä haluan työelämässä suuntautua ennemmin hallinnollisiin tehtäviin. Täytyy kuitenkin myöntää, että alun perin tein valintani sen perusteella, mihin kaverini menivät. Jos olisin silloin tutkinut sivuainetarjontaa paremmin, olisin luultavasti ennemmin valinnut sivuaineekseni Insinööritieteiden korkeakoulusta energia- ja ympäristötekniikan tai Perustieteiden korkeakoulusta tietotekniikan, jotka sisällöltään tukisivat paremmin opintojani ja mielenkiinnonkohteitani. Hauskaa oli kuitenkin huomata, että tuotantotalouden sivuaineopintojen myötä innostuin kaupallisesta alasta, josta en vielä lukioaikana olisi uskonut kiinnostuvani. Joskus voikin olla hyvä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle!

Yksi usein toistuva teema sivuaineen valinnassa on, että mitä kannattaa valita sivuaineeksi erottautuakseen muista työnhakijoista. Oma näkemykseni on, että sivuaineesta on aina hyötyä taitojesi kartuttamisessa. Voit toki pyrkiä ennakoimaan tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita, mutta itse kiinnittäisin ennemmin huomiota sivuainekokonaisuuden mielekkyyteen. Voi tietysti olla mahdollista, että erikoisella sivuaineella saatat jäädä paremmin jonkun rekrytoijan mieleen, mutta itse en antaisi tälle suurta painoarvoa.

Yliopistossa parasta ja varmasti myös haasteellisinta on valinnan vapaus, ja siten suurempi vastuu omista opinnoista ja niissä menestymisestä. Siis jokainen opiskelija tekee tutkinnostaan itsensä näköisen tai jopa uniikin valitsemalla itselleen mielekkäitä ja kiinnostavia opintoja. Sivuaineen valinnassa ei siis mielestäni ole oikeita tai vääriä ratkaisuja – on vain erilaisia päätöksiä, jotka kaikki varmasti rikastavat taitojasi.

Heidi Saarikko

Olen KT-blogisti Heidi Saarikko. Opiskelen neljättä vuotta Aalto-yliopistossa kemian, bio- ja materiaalitekniikan koulutusohjelmassa. Maisteripääaineeni on Chemical Engineering.