Päästökauppakompensaatio

Kemianteollisuus kannattaa päästökauppakompensaation täysimääräistä käyttöä, koska se tasaa teollisuuden käyttämän sähkön kokonaishintaa verrattuna kilpailijamaihin. Suomessa EU:n hyväksymä, mutta kansallisesti toteutettava hyvitys otetaan käyttöön vuonna 2017, mutta vain 50-prosenttisesti.

Päästökauppakompensaation tavoitteena on hyvittää paljon sähköä tarvitsevalle teollisuudelle päästökaupan aiheuttamaa kustannusnousua. Päästökauppa nostaa sähkön hintaa yleisesti riippumatta käyttäjän energiatehokkuudesta, päästöjen määrästä tai siitä, kuuluuko käyttäjä päästökaupan piiriin.

  • Päästökauppakompensaatio on jo käytössä useissa EU-maissa
  • Hyvitys vaikuttaa kustannustasoon ja kilpailukykyyn Euroopassa ja maailmalla
  • Suomen kannattaa hyödyntää EU:n sallimat mekanismit eikä antaa etua muille

Rahoitus tulee teollisuudelta

Päästökauppakompensaatio rahoitetaan teollisuuden maksamilla päästöoikeuksien huutokauppatuloilla valtion talousarviosta. Suomi saa vuonna 2017 päästökauppatuloja noin 118 miljoonaa.

Hyvityksen suuruus riippuu muun muassa päästöoikeuden hinnasta sekä yrityksen sähkönkulutuksesta tai tuotannon määrästä. Vuoden 2017 valtion budjetissa päästökauppakompensaatiolle on varattu 43 miljoonaa euroa, josta kemianteollisuuden osuus on 4−5 miljoonaa. 

Hyvityksen käyttö kertoo asenteesta

Päästökauppakompensaation käyttö on signaali itsessään; se kertoo valtion halukkuudesta luoda energiaintensiiviselle teollisuudelle hyvä toimintaympäristö. Näin se vaikuttaa investointipäätöksiin ja toiminnan kehittämiseen laajemmin kuin mitä itse hyvityksen määrä on.

 

Sami Nikander
Johtaja, Vastuullisuus
DI

+358 40 567 4413

sami.nikander­@kemianteollisuus.fi