Energia- ja polttoaineverot

Kemianteollisuudelle energian vähäpäästöisyys, varmasaantisuus ja kilpailukykyinen hinta ovat tärkeitä. Energia- ja polttoaineverojen vaikutus hintaan on huomattava ja siksi ne tulisi pitää tasolla, joka ei heikennä vientiteollisuuden kustannuskilpailukykyä verrattuna keskeisiin kilpailijamaihin.

Suomessa korkeista energianveroista johtuvia kustannuksia on tasattu teollisuuden alemmalla energiaveroluokalla ja paljon energiaa käyttävän tuotannon veronpalautusjärjestelmällä. Molemmat liittyvät energiaverotuksen kiristymiseen vuonna 2011.

  • Olennaista on kokonaiskustannustaso verrattuna kilpailijamaihin
  • Teollisuus on energiaveroissakin nettomaksaja ja tuottaa tuloja valtiolle
  • Teollisuudella on vahva intressi energian säästämiseen, osalle sähkö on raaka-aine
  • Pitkät etäisyydet kasvattavat itsessään logistiikkakustannuksia

Vientiteollisuudelle olennaista on kustannusten taso verrattuna kilpailijamaihin

Teollisuudelle olennaista on energian kokonaishinta, johon vaikuttavat esimerkiksi verot ja siirtohinnat. Suomessa sähkön hankintakustannus on ollut hyvitysten jälkeenkin suurelle teollisuuskäyttäjälle korkeampi kuin Saksassa ja Ruotsissa. Saksassa sähkön kokonaishintaa laskevat erilaiset teollisuudelle annettavat hyvitykset ja Ruotsissa energiaintensiivisten yritysten verotus, joka on EU:n sallimalla minimitasolla.

Suomessa pitkät etäisyydet sekä maan sisällä että Suomesta vientimaihin kasvattavat logistiikkakustannuksia itsessään. On tärkeää, että liikenteen polttoaineiden kokonaiskustannus ei kasva.

Teollisuuden energiaverotason rinnastaminen yritystukiin johtaa harhaan

Vuoden 2017 valtion budjetissa arvioitu energiaverotuotto kasvaa vuodesta 2016 reilulla sadalla miljoonalla 4,6 miljardiin euroon. Nykykäytännön mukainen tapa rinnastaa erilaiset energiaverojen hyvitysjärjestelmät yritystukiin on harhaanjohtava, jos arvioinnissa oletetaan käyttömäärien pysyvän ennallaan hinnasta riippumatta. Käytännössä korkeampi kustannustaso voi johtaa tuotannon siirtymiseen pois Suomesta, ja sitä kautta suorien ja välillisten verotulojen laskuun.

Sami Nikander
Johtava asiantuntija, Energia, ilmasto ja kestävyys
DI

+358 40 567 4413

sami.nikander­@kemianteollisuus.fi