Tikkurila

Maalin kemiallinen kaava

Tikkurila

Maalin kemiallinen kaava

Maalin matka laboratoriosta kaupan hyllylle voi kestää vuosia. Heidi Helkamo ja Minna Perttu työskentelevät Tikkurilan tuotekehityksessä ja tietävät, mitä kaikkea on taustalla, ennen kuin markkinoille saadaan uusi pintoja suojaava ja kaunistava tuote.

Ei ole ihan se ja sama, millaisella maalilla maalataan vaikkapa keittiön seinät, terassin laudat tai leikkimökin ulkoseinät. Jokaiselle pinnalle kohdistuu erilaisia vaatimuksia maalin ominaisuuksista, kuten kestävyydestä, kuivumisesta ja kiinnitarttuvuudesta, ja toki miltei aina myös asiakkaan toiveita yksilöllisestä, räätälöidystä värisävystä. Kaikki ominaisuudet löytyvät maalin kemiallisesta kaavasta.

Tikkurilan tuotekehitysosastolla maalien kemiaa pohditaan päivittäin. Laboratoriossa muun muassa tutkimuspäällikkö Heidi Helkamo ja tuotekehityksessä työskentelevä projektipäällikkö Minna Perttu optimoivat maalien kaavoja niin, että päästään toivottuun lopputulokseen.

Uuden maalin kehitys alkaa yleensä maalin sideaineen valinnasta. Se on maalin pääkomponentti, joka sitoo sen yhtenäiseksi kalvoksi.

– Sideaine määrittää hyvin pitkälle maalin ominaisuudet. Eri sideaineita ovat esimerkiksi akrylaatit, vinyyliasetaatit ja epoksit. Siihen lähdetään sitten sekoittamaan mukaan muita raaka-aineita kuten pigmenttejä, täyteaineita ja erilaisia apuaineita, jotta päästään toivottuun lopputulokseen, Perttu kertoo.

Uuden maalin kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä 

Maalipurkin matka laboratoriosta kaupan hyllylle voi kestää vuosia. Eniten aikaa menee erilaisiin testeihin, joiden avulla maalin ominaisuudet varmistetaan perusteellisesti.

Testausmenetelmät riippuvat maalin käyttötarkoituksesta. Sisämaalista testataan muun muassa märkähankauskestävyyttä. Jos keittiön seinään roiskuu vaikkapa ruokaa, ei maalipintaan saa jäädä pyyhkimisestä jälkeä.

– Kestävyyttä testataan kelkalla, johon on kiinnitetty hankaussieni ja pesunestettä. Kelkka kulkee pari sataa kertaa maalatun pinnan yli, ja sitten mitataan, kuinka paljon maalikalvo on kulunut hankauksen aikana, Helkamo kertoo. 

Ulkomaalit laitetaan vielä kovemmalle koetukselle:niiden täytyy läpäistä sääkoestustestaukset. 

– Ensin laboratorion sääkaapeissa selvitetään, miten maalit reagoivat muun muassa auringon säteilyyn ja kosteuteen. Kenttäkokeissa taas varmistetaan, että laboratoriossa kestäväksi todettu tuote pärjää myös ulko-olosuhteissa, Perttu kertoo. 

Maalien tutkimus- ja tuotekehitystyön kuuluu paljon myös jo tuotannossa olevien maalien uudistamista esimerkiksi uusien säädösten mukaisiksi. Pertun ja Helkamon työ on kuitenkin erityisen jännittävää juuri silloin, kun työn alla on jotain ihan uutta.

– Innovatiiviset projektit innostavat ihan eniten. Se, kun pääsee kehittämään yhdessä raaka-ainetoimittajien kanssa sellaista tuotetta, jota ei ole vielä missään tehty aikaisemmin, Perttu sanoo. 

Kohti ympäristöystävällisempää maalaamista

Tikkurilan työtä on jo pitkään ohjannut ympäristön kannalta kestävämpien maalien kehitys, ja suurin osa Tikkurilan sisämaaleista on vesiohenteisia. Kuluttajan on kuitenkin joskus vaikea arvioida, mikä kaupan hyllyllä olevista maalipurkeista on käyttäjän ja ympäristön kannalta turvallisin valinta. 

– Kannattaa vilkaista purkin kyljestä löytyviä ekomerkkejä: joutsenmerkki kertoo tuotteen ympäristövaikutuksista ja turvallisuudesta, M1-luokitus osoittaa vähäpäästöisyyttä ja allergiatunnus puolestaan sen, etteivät maalin ainesosat pitoisuuksineen yleisesti ärsytä tai herkistä, Helkamo neuvoo. 

Ympäristön kannalta myös maalien oikeanlainen käyttö on tärkeää. Helkamo muistuttaa, että maalia olisi hyvä ostaa aina vain sen verran, että kaikki tulee varmasti käytettyä.

– Usein maalia ostetaan varmuuden vuoksi vähän liikaa, ettei se vain lopu kesken. Vesiohenteiset maalit kuitenkin pilaantuvat ihan samalla tavalla kuin elintarvikkeet. Jämämaali on vaarallista jätettä ja hävitettävä sen mukaisesti.

Heidi Helkamo's photo

Heidi Helkamo
Tutkimuspäällikkö
Tikkurila

Minna Perttu's photo

Minna Perttu
Projektipäällikkö
Tikkurila